Verkkohuijaus tuli yllättäen ja kesken työarjen toimien. Helmikuisena maanantaiaamuna yrittäjä Emilia Ikäheimonen oli avaamassa LOV!T Käsityöpuotinsa ovia asiakkaille Helsingin Arabianrannassa, kun puhelin soi.
Puheluun vastattuaan Ikäheimonen sai kuulla automaattisen viestin, jossa kerrottiin, että hänen pankkitililleen on kirjauduttu vieraasta laitteesta. ´Mikäli et itse ole kirjautunut tilillesi uudesta laitteesta, paina nolla´, viestissä ohjeistettiin.
Ikäheimonen mietti hetken ja painoi pyydettyä numeroa. Puhelu yhdistyi ystävälliselle naisäänelle ”POP Pankin petoksentorjuntayksikköön”. Ikäheimonen kertoi naiselle automaattisesta puhelusta ja sen epäilystä yrityksensä tilin väärinkäyttöön. Asiaa tutkittuaan nainen ilmoitti, että yrityksen pankkitilille oli yritetty kirjautua Ruotsista.
Oletettu virkailija kysyi, oliko Ikäheimonen mahdollisesti vastikään ollut Ruotsissa tai liittyikö hänen yritykseensä joku henkilö Ruotsissa, joka olisi voinut tehdä kirjautumisen.
Emilia Ikäheimonen vastasi kieltävästi.
”Vaikuttaa pahasti siltä, että tileillesi yrittää päästä joku ulkopuolinen, nainen sanoi minulle. Ja että kyse oli todennäköisesti petoksesta. Olisi ryhdyttävä välittömästi tutkimaan, oliko tileille päästy jo”, yrittäjä kertoo puhelun dramaattisesta alusta.
Tämän kaltaiset haamumaksut eivät ole tavattomia, nainen puhelimessa jatkoi ja kertoi tarvitsevansa auttaakseen verkkopankin käyttäjätunnuksen.
Verkkohuijaus perustui väitettyihin haamumaksuihin
Nainen oli hyvin vakuuttava sanoissaan. Nyt oli jo kiire, Emilia Ikäheimonen kuvailee puhelun tuomaa tunnetta.
Ikäheimonen päätyi kiireessä antamaan naiselle käyttäjätunnuksensa.
”Luulin olevani tilanteessa, jossa yritykseni rahoja ollaan parasta aikaa viemässä tililtä. Ja tämä ihminen langanpäässä oli ainoa, joka voisi pelastaa minut pulasta. Hän myös vakuutti minulle, ettei ole hätää. Tilanne saataisiin varmasti vielä haltuun.”
Myös Ikäheimosella oli yhteys auki verkkopankkiin, mutta haamumaksut eivät näkyneet omalla ruudulla. Kuulemma se oli tyypillistä tämän kaltaisille maksuille; vastaanottajan nimi ei näy, mutta tässä tapauksessa ruotsalainen tilinumero kyllä.
Näin naisääni vakuutteli.
Seuraavaksi soittaja kertoi alkavansa purkaa tililtä kyseisiä haamumaksuja, mihin tarvittiin Ikäheimosen suullinen vahvistus.
”Sain puhelimeni POP Pankin ID-sovellukseen hyväksymispyyntöjä, jotka minun täytyisi käydä hyväksymässä. Näin summat eivät lähtisi seuraavana yönä tililtäni.”
Vuonna 2024 suomalaisia huijattiin 107 miljoonan euron edestä, mutta digihuijareita saadaan myös kiinni: pysäytettyjen tai palautettujen rahansiirtojen euromääräinen arvo kohosi kyseisenä vuonna 44 miljoonaan euroon.
Epäilykset heräävät – asiointitapa ei ollut tuttu
Kaikki oli vaikuttanut aidolta ja ammattimaiselta tähän asti, mutta nyt Elina Ikäheimonen alkoi epäillä. Tämä ei tuntunut omalta ja tutulta tavalta hoitaa pankkiasioita.
”Koin oudoksi, että annan tuntemattomalle naiselle täydet valtuudet päästä operoimaan tilejäni”, yrittäjä sanoo.
Kun Ikäheimonen kysyi soittajalta, oliko puhelu huijausta, naisääni jatkoi vakuutteluaan: hän todellakin soitti POP Pankin petoksentorjuntayksiköstä.
Naisella oli myös antaa jonkinlainen ID-numero, jolla hän toimi tehtävässään.
”Puhelun loppupuolella sanoin naiselle ääneen, että jos tämä puhelu on petosta ja olen antanut sinulle verkkopankin käyttäjätunnukseni, olen todella naurettava tyyppi. Ainahan sanotaan, että pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia.”
Nainen hieman naurahti ja vakuutteli edelleen sitkeästi olevansa petoksentorjuntaosastolta.
Hälytyskellojen soidessa Ikäheimonen kysyi naisen nimeä. Nimi oli yleinen suomalainen nimi ja kuulemma löytyisi kyllä pankin henkilöstösivuilta.
Rahanmeno oli yhdestä viestistä kiinni
Emimlia Ikäheimonen päätti googlata nimen pankin verkkosivuilta, kun ruudulle avautui POP Pankin etusivu. Siellä ilmoitettiin suurin kirjaimin pankin nimissä tehtävistä huijaussoitoista.
”Kuvaus sopi täsmälleen puheluun, jota parhaillaan kävin. Tajusin, että puhelu todellakin oli petosta”, Ikäheimonen kertoo.
Oli yhdestä viestistä kiinni, että yksinyrittäjän rahat olisivat hävinneet taivaan tuuliin.
”Juuri ennen kuin pankin etusivu avautui eteeni, olin vastaanottanut puhelimeeni viestin, jossa pyydettiin vielä yhtä ja viimeistä koodia – myöhemmin se osoittautui ratkaisevaksi viestiksi. Jos olisin vastannut siihen ohjeiden mukaan, tilini olisivat nyt tyhjät.”
Emilia Ikäheimonen painoi luurin kiinni ennen viimeistä hyväksyntää tekstiviestillä. Sen jälkeen hän soitti omaan pankkiinsa, jossa verkkotunnukset kuoletettiin heti.
Digihuijarit vetoavat kiireeseen ja hätään. Juuri silloin olisi hyvä laittaa jäitä hattuun – pankit eivät koskaan kysy käyttäjätunnusta tai muitakaan tunnuksia puhelimessa.
Huijaussoitoista raportoidaan nyt tiheään
Tilien aukaisu vei viikon, jonka aikana yrityksen maksut ja muu rahaliikenne seisoi. Episodin jälkeen tilillä näkyi vieläkin odottamassa hyväksyntää maksu, jota petoksen tehtailijat olivat yrittäneet viedä.
Oikea POP Pankki tarjosi ymmärtäväistä ja ripeää palvelua. Samalla yrittäjä sai kuulla, että huijaussoitoista raportoidaan nyt tiheään.
Myöhemmin joissakin Emilia Ikäheimosen sosiaalisessa mediassa vastaanottamissaan viesteissä on kyseenalaistettu pankin toimintaa – sen olisi pitänyt ohjata asiakasta tekemään tapahtuneesta rikosilmoitus.
Hän ei itse halua ottaa kantaa aiheeseen, mutta nyt rikosilmoitus on tehty.
”Vaikka taloudellista vahinkoa tapauksesta ei onneksi koitunut, tiedoista voi olla jotakin hyötyä viranomaisille”, Emilia Ikäheimonen toteaa ja toivoo, että hänen antamansa tiedot edesauttavat vastaavanlaisten huijausten ennaltaehkäisyä jatkossa.
Emilian somepäivitys lähti lentoon – katselukerrat hätyyttävät miljoonaa
Verkkohuijauksen tai huijausyrityksen kohteeksi joutuminen voi olla tiukka paikka. Se säikäyttää ja pelästyttää, mutta voi aiheuttaa myös nolostusta. Miten tällaiseen tuli langettua?
Ikäheimonen pohti hetken, kertoisiko joutuneensa petosyrityksen kohteeksi. Hän kuitenkin päätti kertoa tapauksesta videopäivityksessä yrityksensä Facebook ja Instagram-tileillä.
Sen lähteminen lentoon yllätti yrittäjän.
”Kun seuraavana aamuna tulin töihin myymälään ja aukaisin koneeni, olin lähes shokissa – siinä vaiheessa videolla oli noin 130 000 näyttökertaa.”
Nyt katselukerrat kahdessa Ikäheimosen hallinnoimassa somekanavassa hätyyttelevät yhteensä miljoonaa.
Muistutusta siitä, että pankki ei koskaan kysy käyttäjätunnusta, tarvitaan selkeästi myös ihmiseltä ihmiselle – ei ainoastaan pankilta asiakkaalle, Ikäheimonen sanoo.
”Kun joku petoksen uhriksi joutunut tulee omilla kasvoillaan ja äänellään kertomaan tarinansa, se on helpommin samaistuttava ja ymmärrettävämpi. Ja siten jää helpommin mieleen.”
Vertaistukea tarvitaan verkkohuijaustapauksissa
Emilia Ikäheimosen Facebook-päivitystä on paitsi katseltu myös jaettu runsaasti. Se on poikinut kasapäin palautetta ja yksityisviestejä.
Lyhyessä ajassa Ikäheimonen on lukenut ja kuullut lukuisia kertomuksia verkkohuijauksista ja läheltä piti -tilanteista. Monet ovat avautuneet kokemuksistaan ensimmäistä kertaa, Ikäheimosen vanavedessä ja rohkaisemana.
”Jotkut viesteistä ovat herkistäneet. Esimerkiksi jos joku vanhus on menettänyt eläkkeensä huijareille. Tai joltakin on huijattu sairausvakuutusmaksuja – oikeasti nämä ihmiset tarvitsevat tuon rahan elääkseen!”
Vertaistukea tarvitaan, sillä moni kokee huijaukseen haksahtamisen liian häpeälliseksi aiheeksi puhua.
”Häpeään liittyy ajatus siitä, että nykyihmisen pitäisi älytä olla ajan tasalla pankin ohjeistuksesta eikä luovuttaa verkkopankkitunnuksia tai tilinumeroita puhelimessa. Tästä itsekin puhuin videollani. Järkevänä ihmisenä minun olisi tietenkin pitänyt tajuta olla antamatta käyttäjätunnustani.”
Verkkohuijaus on usein tarkkaan hiottu käsikirjoitus
Nykypäivän huijaussoitot ovat kaukana ajoista, jolloin langan toisessa päässä soittaja kyseli ontuvalla suomen kielellä pankkitunnuksia kähmäisessä puhelussa. Finanssialan kyselyn mukaan yli 400 000 suomalaista on menettänyt rahaa digihuijareille.
Puhelujen ajoitus, avaussanat ja keskustelun eteneminen on hiottu tarkan käsikirjoituksen mukaan. Kun uhrille luodaan kiireen ja hädän tuntu rahojen menettämisestä – josta vain asiantuntijaa esittävä huijari voi sinut pelastaa – paniikissa ei ole tavatonta mennä halpaan.
Emilia Ikäheimosen neuvo muille, jotka joutuvat vastaavaan tilanteeseen, on laittaa jäitä hattuun.
”Jos varoituskellot soivat vähääkään, kannattaa pysähtyä miettimään. Niin kiire ei koskaan ole. Moni meistä on myös syntymäkohtelias, mutta puhelun saa päättää kesken. Ottamalla yhteyttä omaan pankkiin tilanne kyllä selviää.”
Vaikka yrityksen rahat lopulta säästyivät, taitavasti suunniteltu petosyritys ja ihmisten kertomat omakohtaiset kokemukset ovat nakertaneet turvallisuuden tunnetta, yrittäjä sanoo.
”Lähtökohtaisesti haluaisin aina uskoa siihen, että ihminen on toiselle hyvä. Nyt tähän ajatusmaailmaan on tullut särö. Ihmisten hyvään tahtoon ei voi aina sokeasti luottaa.