Mitalitavoite toteutui olympialaisissa, mutta iso pomo ei halua näyttää sen takia nerolta. Työtä ja uhkakuvia riittää, kirjoittaa Yle Urheilun Pekka Holopainen.

Kuvakombossa juhlivat leijonat ja pettynyt Iivo Niskanen istuu ratamerkin päällä.

Avaa kuvien katselu

Leijonat toivat Suomelle kuudennen mitalin ja mitalitavoite täyttyi. Iivo Niskanen pettyi 50 kilometrillä. Kuva: Mattia Martegani / Getty Images, Markku Ulander / LehtikuvaKommenttikuva urheilutoimittaja Pekka Holopaisesta.

Milanossa ilmestyi sunnuntaina suomalaismedian grilliin kaksi huojentunutta herraa: Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen ja huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen.

Hännisen kylmällä matematiikalla laatima kuuden mitalin tavoite toteutui täsmälleen. Hän laski datanörttinsä Ilkka Palomäen avulla, että suomalaisurheilijoilla oli talvikisojen 116 mitalilajista huippuonnistumisella mitalisauma 18:ssa. Näistä toiveista tyypillisesti kolmannes toteutuisi.

Petteri Kilpinen, Petteri Orpo, Niina Kanniainen-Orpo ja Timo Heinonen katsomassa Suomen ja Ruotsin ottelua.

Avaa kuvien katselu

Pääministeri Petteri Orpon (toinen vas.) seurassa Leijonien otteita katsellut Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen (vas.) oli kisojen päätössunnuntaina huojentunut mies. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Hänninen viestitti allekirjoittaneelle viikonloppuna, ettei suostu pukemaan neron hattua päähänsä tästä laskutoimituksesta, vaan työhanskojen tarve on isompi.

– Jatkossa niitä realistisia mitalisaumoja ja niiden kautta mitaleita tulee olla enemmän.

Kaksi näkökulmaa

Kuuden mitalin tulosta voi tarkastella vähintään kahdesta vinkkelistä. Pekingin neljän vuoden takaisen kahden kullan ja kahdeksan mitalin jälkeen saalis voisi tuntua jopa pettymykseltä. Saati jos sitä vertaisi Norjan 41 mitaliin tai edes Ruotsin 17:ään. Norjan tulos on kaikkien aikojen talvikisaennätys.

Sander Eitrem tuulettaa 5 000 metrin kultaa.

Avaa kuvien katselu

Norjan pyydykseen tarttui ennätystasoisesti 41 mitalia, joista 18 kultaisina. Yhden niistä otti 5000 metrin pikaluistelussa Sander Eitrem. Neljä norjalaisurheilijaa saavutti vähintään kaksi kultamitalia. Kuva: Getty Images

Toisaalta: jos Pohjois-Italiassa olisi nähty samanlainen karmea mahalasku kuin Pariisin kesäkisoissa 2024, olisi ollut kiinnostavaa nähdä, millä mandaatilla ja uskottavuudella Olympiakomitea sen jälkeen olisi suomalaisen sporttilaivan komentosillalla patsastellut.

Vaikka Suomelle luonnollisesti otollisemmissa talvikisoissa jäätiin viidennen kerran ilman kultamitalia, kyse oli torjuntavoitosta par excellence.

Ohuilla mennään

Milano-Cortinan tulos osoitti sen, miten ohuilla myös suomalaisessa yksilötalviurheilussa mennään. Neljä vuotta sitten Kiinassa Niskasen sisarukset Iivo ja Kerttu vastasivat noin 63 prosentin osuudesta mitalisaldosta.

Kun he neljä vuotta vanhempina eivät nyt olleet suorituskyvyn tai terveyden kannalta samassa tilassa, suurten odotusten hiihtomaajoukkue raapi Teseron laduilta matkaansa yhden ainoan mitalin. Tulos oli heikoin 20 vuoteen. Joukkueen ikärakenne herättää huolta.

Iivo Niskasen saumat vei toisen kerran putkeen sairastuminen, eikä hiihtomaajoukkue tällä rintamalla onnistunut, vaikka on varmasti Suomen erakoitunein ja ”terveysturvallisin” edustustiimi. Kyse kun on pitkälti tuuripelistä.

Kun ihmiskontakteja aikansa pelkää ja välttää, jossain vaiheessa alkaa lääke olla vaarallisempi kuin tauti. Isossa kuvassa valmentaja Pia Pekosen lätkäturismi Milanossa oli ehkä harkitsematonta, mutta mitään merkitystä sillä ei yhtään mihinkään ollut.

Mäkihyppyvalmentaja Igor Medvedin harkinta petti huomattavasti raskaammin.

Outo majoitusvalinta

Ampumahiihtoporukka otti kisareissun rennommin, ja saldo puhui puolestaan: paras olympiatulos 50 vuoteen ja onnistumisia todella laajalla rintamalla.

Eero Hirvonen ja Ilkka Herola näyttävät hopeamitaleitaan kameralle Milano-Cortinan talviolympialaisissa.

Avaa kuvien katselu

Eero Hirvonen (vas.) ja Ilkka Herola saivat vihdoin elämäntyöpalkintonsa. Kumpikin matkusti kotiin hopea- ja pronssimitali kassissa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Puolet Suomen mitaleista tuli lajista, joka ei ehkä enää 2030 kuulu olympiaohjelmaan. Sympaattiset kolmekymppiset Eero Hirvonen ja Ilkka Herola ovat kuuluneet suomalaiseen talviurheilukuvastoon niin kauan, että kolmen mitalin elämäntyöpalkinto meni täsmälleen oikeaan osoitteeseen. Joukkueen olympiatulos oli paras 24 vuoteen.

Ainoa viiden mitalin joukkue

Olympiakisojen jääkiekkoturnaus on nyt kuudesti pelattu NHL-voimin, ja Suomi on ainoa viiden mitalin maa. Joukkueen potentiaalista ja suorituksesta kertoo, että tämä pronssi tuntui Kanada-välierän jälkeen jopa hävityltä mitalilta. Profiilipelaajiksi kansakunnan kaapin päälle ponkaisi riemastuttavan turnauksen pelannut porilaiskaksikko Erik HaulaJoel Armia.

Joel Armia ja Kaapo Kakko tuulettavat.

Avaa kuvien katselu

Ässä-kasvatit Joel Armia (vas.) ja Erik Haula nousivat yllättäen pohjaketjusta Leijonien johtaviksi profiilipelaajiksi. Kuva: James Lang-Imagn Images

Kumpikin pelaaja on jo ajat sitten sivuuttanut 30 ikävuoden rajapykin. Jätetään toki jääkiekko arvioinnin ulkopuolelle, mutta yksi uhkakuva yhdistää talviyksilölajien suomalaiseliittiä. Raskaimman vastuun kantajista ja edellisten sekä näiden kisojen menestyjistä kovin pieni osa on mukana enää Ranskan olympiakisoissa 2030.

Ampumahiihtoa lukuun ottamatta hyvin pieni osa seuraavista sukupolvista on toistaiseksi osoittanut potentiaalia mitalitasoon talviolympialaisen mittaluokan peijaisissa.