Lokakuisena torstai-iltana järkytys vei Mikael Myllylän yöunet.
Hän oli tehnyt virolaisen välittäjän kanssa kaupat 69 nuoresta naudasta.
Aiemmin päivällä Myllylä ja välittäjä olivat pakanneet eläimet autoon emolehmätilalla Pohjois-Pohjanmaan Sievissä.
Auto lähti matkaan kohti Puolaa.
Sitten tapahtui onnettomuus. Myllylän myymiä nautoja kuljettanut eläinkuljetusauto kaatui kumoon Keski-Suomen Pihtiputaalla.
Myllylän naudat päätyivät uutisiin. Uutiskuvissa ne möllöttivät rennosti onnettomuuspaikan vieressä sijaitsevan maatilan aitauksessa.
Tilallisen sen sijaan valtasi epäusko.
– Koetin vetää myyntihankkeen matalalla profiililla, mutta se ei mennyt ihan niin kuin minä ajattelin, Myllylä toteaa.
Pihtiputaan onnettomuus nosti päivänvaloon uuden ilmiön: Suomesta myytiin viime vuonna selvästi aiempaa enemmän nautoja ulkomaille.
Viime vuonna suomalaiset tilalliset myivät ennätysmäärän eläviä nautoja ulkomaille. Toistaiseksi vientimäärissä puhutaan vasta sadoista eläimistä:
Myynti ulkomaisille ostajille tuo karjatilalliselle huomattavasti muhkeamman tilin kuin kotimaan suurten lihatalojen kanssa tehdyt sopimukset.
Tiloilla on rahalle todella tarve. Moni karjatila lopettaa, ja suomalaisten tuottajien naudoista saama hinta on eurooppalaisittain matala.
Vaikka ulkomaille myytyjen nautojen määrä ei ole vielä suuri, kasvanut kiinnostus vientiin huolestuttaa liha-alaa. Naudanlihasta on ollut pulaa koko Euroopassa, mikä on näkynyt kuluttajalle Suomessa tyhjinä jauhelihahyllyinä.
Tammikuussa Ylen MOT-ohjelma matkasi Myllylän kanssa Puolaan katsomaan, mihin eläimet päätyvät.
Avaa kuvien katselu
Mikael Myllylä lähti MOT:n mukaan jäljittämään myymiään vasikoita. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Lentokone laskeutuu tammikuun puolivälissä Varsovaan.
Myllylä hyppää auton kyytiin ja matka alkaa kohti Szumowon kylää.
Ajomatkalla päällimmäinen tunne on uteliaisuus. Myllylä ei ole aiemmin tavannut puolalaista tilallista, sillä vasikoiden kaupan Puolaan hoiti Virossa toimiva yritys.
Ennen vasikoiden myymistä Myllylällä oli sopimus suuren suomalaisen lihatalon kanssa.
Myllylä kertoo, että virolainen nautavientiin erikoistunut yritys pyysi häneltä tarjouksen kokonaisesta eläinkuljetusautollisesta vasikoita.
Hinnasta väännettiin muutama viikko. Lopulta Myllylän tarjous meni läpi. Hintaero kotimaasta saatuun tarjoukseen verrattuna oli huomattavasti korkeampi, viisinumeroinen summa.
– Ajattelin, että se ei ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa.
Lihatalo ei pystynyt Myllylän mukaan tarjoamaan läheskään samanlaista hintaa.
Myllylä teki harkitun sopimusrikkomuksen. Pitkä yhteistyö lihatalon kanssa päättyi.
Myllylä odottaa, että hän näkee perillä Szumowon kylässä millaisiin oloihin vasikat matkasivat.
Robert Grzymałan tila on eläimille kauttakulkupaikka tai välipysäkki. Ne tulevat ja menevät bisnestilanteen mukaan. Video: Juha Kivioja /Yle
Ei ihan tavallinen maatila
Maatalousyrittäjä Robert Grzymała tulee tervehtimään meitä lumiselle pihamaalle.
Hän kehuu Myllylän nautoja estoitta.
– Olen iloinen, että tulit tapaamaan minua. Olin hyvin tyytyväinen eläimiin, jotka ostin. Toivon, että ensi vuonna voin ostaa lisää, Grzymała sanoo.
Avaa kuvien katselu
Robert Grzymałan navetoissa on tilaa 500 eläimelle. Kuva: Juha Kivioja / Yle
Avaa kuvien katselu
Grzymałan tila oli välietappi Mikael Myllylän naudoille. Kuva: Juha Kivioja / Yle
Tila ei ole tavallinen maatila. Grzymała on välittäjä, joka käy vuosittain kauppaa tuhansilla nautaeläimillä. Hän on ostanut nautoja paitsi Suomesta myös Virosta ja Latviasta.
Robert Grzymała kertoo, mitä eläimille tapahtuu hänen tilallaan:
Mies kertoo, että hänen toiveenaan on ostaa lisää nautoja Suomesta, koska eläinten laatu on ollut huippuluokkaa.
Vuosittain Puolaan tuodaan ja sieltä viedään kymmeniä tuhansia eläviä nautoja. Puola on EU:n viidenneksi suurin naudanlihan tuottaja noin 10 prosentin osuudella.
Pääosa lihasta menee vientiin. Puolassa on paljon myös ulkomaisten yhtiöiden omistamia teurastamoja.
Sitten Robert Grzymała paljastaa Myllylälle, että Sievissä syntyneet vasikat eivät ole enää täällä:
Käy siis ilmi, että Grzymała on ollut nopea liikkeissään. Hän on myynyt kaikki Myllylän naudat eteenpäin muille puolalaisille tiloille.
Osa niistä on päätynyt tutulle maatilalliselle, joka piti eläimistä ja maksoi hyvän hinnan.
Turkkilainen välittäjä
Yrittäjä Bekir Rendeci vastaa puhelimeen Turkista. Hän on vieraillut Suomessa viime vuonna tiuhaan.
Hänen Virossa toimiva yrityksensä on välittänyt eläimiä 15 vuoden aikana muun muassa Uzbekistaniin, Kazakstaniin, Puolaan, Kroatiaan ja Turkkiin.
Juuri hän oli välikäsi Myllylän ja Grzymałan tekemien kauppojen takana. Hän osti viime vuonna Suomesta parisataa nautaa.
Rendeci kertoo, että osa suomalaisista naudoista, jotka hän myi Puolaan, on myyty sittemmin Kroatiaan. Kyse ei ollut Myllylän naudoista.
Kroatiasta viedään nautoja ja lihaa paitsi Eurooppaan myös Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Juuri siellä naudanlihan kysyntä on kasvanut ja islamilaisten sääntöjen mukaan tehty halal-teurastus on yleistä.
Rendeci kertoo, että eurooppalaiselle naudanlihalle on kova kysyntä esimerkiksi Turkissa. Hän tietää, että halal-lihan kysyntä kasvaa myös Euroopassa.
Suomessa isot teurastamot eivät käytä rituaalista halal-teurastustapaa. Lain mukaan eläimen on oltava asianmukaisesti tainnutettu tai lopetettu ennen teurastusta.
MOT on haastatellut useita suomalaisia tilallisia, jotka ovat hieroneet kauppaa Rendecin välitysfiman Rimpexin kanssa.
Rendeci laskee, että hän kävi viime vuonna Suomessa ainakin kymmenellä tilalla.
Hän kertoo, että toistaiseksi eläinten ostaminen Suomesta on ollut hankalaa, koska suomalaiset eivät ole tottuneet käymään kauppaa ulkomaille.
Suomessa kasvatetaan usein keveämpirakenteista hereford-rotuista karjaa, eikä massiivisempia rotuja, kuten limousineja, charolaisia ja simmentalia. Rendecin mukaan niille olisi kovempi kysyntä.
Suomessa ei myöskään ole vielä keräilynavettaa, johon tilalliset voisivat tuoda myytävät eläimet eri puolilta maata.
Nyt hänen on täytynyt löytää yksittäisiä karjatilallisia, joilla on myytävää kokonaisen eläinauton lastin verran. Eläinten kerääminen eri paikoista on vaivalloista.
Suomalaisia lihatalot ovat varoitelleet viennin riskeistä. Esimerkiksi HKFoods arvioi MOT:lle, että kuljetusautojen mukana voi kulkeutua eläintauteja.
Rendeci aikoo suunnata Suomeen tänäkin vuonna. Hän on toiveikas, että bisnes voisi kasvaa.
– He vielä oppivat, Rendeci tuumaa.
Puolalainen suurtilallinen Robert Grzymala kertoo myyneensä osan Myllylän naudoista tuttavalleen Artur Skrodzkille.
Hän lupaa lähteä saattamaan meitä tämän luokse tunnin ajomatkan päähän Mały Płockiin. Päivä taittuu kohti iltaa.
Skrodzkin tilalla on yhteensä kaksi navettaa ja 140 eläintä. Video: Juha Kivioja / Yle
Skrodzki avaa navetan liukuoven.
Hän kertoo, että Sievissä syntyneet naudat voivat hyvin. Hän osti niitä tuttavaltaan yhteensä 26, loput päätyivät muualle.
– Eläimet ovat sopeutuneet tänne. Niillä ei ole ollut stressiä tai tauteja.
Myllylä tunnistaa navetan iltahämärässä kasvattinsa korvamerkeistä.
Avaa kuvien katselu
”Hyvissä käsissä ne ovat. Tämä vaikuttaa asialliselta paikalta. Nyt on kylmä, mutta vasikat ovat syntyneet Suomessa maaliskuussa”, Myllylä tuumaa vasikoita katsellessaan. Kuva: Juha Kivioja / Yle
Naudat ovat ehtineet lyhyen elämänsä aikana tehdä jo melkoisen matkan. Skrodzki kasvattaa vasikoita vielä vuoden verran. Sitten ne päätyvät teuraiksi.
Skrodzki kertoo, että liha myydään todennäköisesti Espanjaan, Ranskaan tai Portugaliin:
Myllylä selvittää myöhemmin, että myös muut hänen myymistään naudoista ovat jääneet kasvatettaviksi Puolaan.
Hän sanoo, että voi myydä vasikoita Puolaan jatkossakin.
Mitä hän ajattelee siitä, että naudoilla on ollut jo useampi ostaja?
– Kilpailu toimii, kun niitä kannattaa myydä moneen kertaan. Niistä on ilmeisesti jokainen jonkinlaisen siivun ottanut välistä. Se kertoo siitä, että markkinatalous toimii.