5G-antennien määrä moninkertaistuu kaikkialla Euroopassa, mikä nopeuttaa latausta, parantaa yhteyksiä ja lisää suoratoiston luotettavuutta. Samalla myös kansalaisten huoli mahdollisista terveysvaikutuksista kasvaa.
Jotta voidaan todeta, onko tähän huoleen todella syytä, EU:n rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään todellisia altistumistasoja 5G-verkon radiotaajuisille sähkömagneettisille kentille ja onko altistuksella terveysvaikutuksia.
Tutkimuksen tähänastiset havainnot ovat huojentavia.
Yksi tutkimuksen johtavista tutkijoista on professori Mònica Guxens, joka on Barcelonassa sijaitsevan terveyden tutkimuslaitoksen (Instituto de Salud Global de Barcelona, ISGlobal) lääkäri ja kansanterveystutkija.
– Meidän on selvitettävä Euroopan väestön nykyiset altistumistasot, sanoo Guxens, joka koordinoi kesäkuuhun 2027 asti EU:n rahoittamaa viisivuotista kansainvälistä GOLIAT-tutkimusaloitetta.
GOLIAT on osa CLUE-H-hankekokonaisuutta. CLUE-H on sähkömagneettisia kenttiä ja terveyttä koskevien EU:n rahoittamien hankkeiden kokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa terveysvaikutuksia koskevaa näyttöä jakamalla menetelmiä ja tietoja.
Guxensin tutkimusryhmä kokoaa yhteen tutkijoita 25 tutkimuslaitoksesta 10:stä Euroopan maasta ja kumppanimaista Yhdysvalloista, Japanista ja Etelä-Koreasta. He tutkivat altistumistasoja eri tilanteissa, mahdollisia fyysisiä ja psyykkisiä terveysvaikutuksia ja sitä, miten riskeistä voidaan tiedottaa selkeästi ja tehokkaasti.
– Eri maissa tehtävät kattavat mittaukset auttavat ymmärtämään, miten ja missä ihmiset altistuvat eniten 5G-kentille, nyt kun näitä verkkoja otetaan laajasti käyttöön, Guxens jatkaa.
Yksi ensimmäisistä tehtävistä on ollut mitata, kuinka paljon ihmiset altistuvat radiotaajuisille sähkömagneettisille kentille arjessa.
Selvittääkseen todellisen altistumistason tutkijat toteuttivat aiempaa tarkemman arvioinnin 5G-altistuksesta. Ympäristön radioaaltoja mitattiin kannettavalla altistusmittarilla. Sen lisäksi kenttiä seurattiin älypuhelimiin asennettujen uudenlaisten antureiden avulla.
Kahdeksassa EU-maassa sekä Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtiin yhteensä yli 800 mittausta kaupunki- ja maaseutualueilla. Tutkimusryhmä tarkasteli altistusta erilaisissa puhelimen käyttötilanteissa, kuten lentotilassa ja dataintensiivisten toimintojen aikana, esimerkiksi liitteitä jaettaessa tai suoratoistovideoita katsellessa.
Tulokset osoittavat, että altistuminen radiotaajuisille sähkömagneettisille kentille arkiympäristöissä jää selvästi alle kansainvälisten turvallisuusrajojen kaikissa mitatuissa ympäristöissä.
Nämä riippumattomien tieteellisten elinten asettamat raja-arvot määrittävät enimmäisaltistustasot, joita pidetään yleisesti turvallisina ja joihin sisältyy suuria turvamarginaaleja.
Altistustasot vaihtelivat kuitenkin sen mukaan, miten ja missä laitteita käytettiin.
Tiheästi asutuilla kaupunkialueilla tukiasemien signaalit ovat yleensä voimakkaampia. Maaseudulla voi esiintyä lyhytkestoisia altistumishuippuja, kun puhelimet lataavat suuria määriä dataa, koska heikomman verkon vuoksi datansiirto tehostuu.
Mittaaminen ei vielä pelkästään riitä. Sen selvittämiseksi, onko 5G-signaaleilla välittömiä vaikutuksia kehoon, Ranskassa on tehty ensimmäiset koordinoidut ihmislaboratoriotutkimukset, joissa on keskitytty keskeiseen 5G-taajuusalueeseen eli 3,5 gigahertsiin.
Pariisin lähistöllä INERIS-laitoksessa järjestetyssä tutkimuksessa (French National Institute for Industrial Environment and Risks) 31 tervettä vapaaehtoista altistettiin 5G-signaaleille 26 minuutin ajan valvotuissa olosuhteissa, jotka oli suunniteltu vastaamaan todellista ympäristöaltistusta.
– Emme havainneet mitattavissa olevia vaikutuksia sydämen toimintaan, stressitasoihin, ihon lämpötilaan tai aivotoimintaan terveillä nuorilla aikuisilla, toteaa tohtori Brahim Selmaoui, joka on yksi tutkimusryhmän tutkijoista.
– Vaikka pitkäaikaisesta ja toistuvasta altistumisesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, tulokset antavat vakuuttavaa näyttöä tästä uudesta 5G-taajuusalueesta realistisissa altistumisolosuhteissa, hän sanoo.
– Näyttöä hyödynnetään myös käynnissä olevissa kansainvälisissä turvallisuusarvioinneissa.
Laboratoriotulosten lisäksi tutkijat pitävät arvokkaana sitä, että ihmiset voivat helpommin arvioida omaa altistumistaan ja lievittää siten tarpeetonta ahdistusta.
Sveitsin trooppisten tautien ja kansanterveyslaitoksen ympäristöaltistuksesta ja terveydestä vastaavan yksikön päällikkö professori Martin Röösli johtaa vapaasti käytettävissä olevan ”altistustietokannan” kehittämistä. Sen avulla käyttäjät voivat seurata, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa altistumistasoihin.
– On yhteiskunnallisesti tärkeää, että ihmiset saavat luotettavaa tietoa, Röösli sanoo.
– Ihmisillä on usein käytäntöön liittyviä kysymyksiä: Onko turvallista nukkua puhelin yöpöydällä? Pitäisikö se siirtää kauemmas?
Työkalu on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Käyttäjät voivat syöttää järjestelmään tietoja siitä, miten he käyttävät matkapuhelimiaan ja muita laitteitaan ja missä he asuvat, ja näiden tietojen pohjalta muodostaa kuvan omista altistustasoistaan.
Varhaiset havainnot viittaavat siihen, että 30–40 cm:n etäisyydelle yöksi sijoitettu puhelin, jonka toiminta on vähäistä, ei käytännössä tuota lainkaan altistusta – paljon vähemmän kuin hyvin lyhyt puhelu.
Tutkijoiden mukaan myös ihmisen käyttäytymisellä voi olla merkitystä. Esimerkiksi lepo häiriintyy puhelimen ilmoitusten tai myöhään tapahtuvan puhelimen selaamisen vuoksi.
Parhaillaan käynnissä olevassa pitkän aikavälin terveystutkimuksessa keskeistä on se, että siinä erotetaan toisistaan käyttäytymisen ja radiotaajuusaltistuksen vaikutukset. Tutkijat tarkastelevat digitaalisten viestintälaitteiden yhteyttä lasten ja nuorten aikuisten neuropsykologisiin tuloksiin, kuten kognitiivisiin toimintoihin, unen laatuun ja mielenterveyteen.
– Puhelin ei pelkästään altista radiotaajuisille sähkömagneettisille kentille, Guxens selittää.
– Se altistaa lisäksi näytön sinivalolle sekä psyykkiselle ahdistukselle tai laiteriippuvuudelle. On haastavaa erottaa toisistaan laitteiden käyttöön liittyvien monien tekijöiden vaikutukset.
Toisin kuin monissa aiemmissa tutkimuksissa, joissa on saatu vain lyhyen aikavälin tilannekuva, tässä tutkimuksessa seurataan osallistujia pidemmällä aikavälillä, mikä auttaa tutkijoita erottamaan syyt seurauksista.
– Jos yöuni on huonoa, johtuuko se säteilystä vai siitä, että valvoo älylaitteen parissa myöhään? Guxens kysyy.
– Vastaaminen on mahdotonta ilman pitkän aikavälin dataa.
Hankkeessa mukana oleville tutkijoille selkeä viestintä on yhtä tärkeää kuin mittaaminen ja analysointi. Heidän mukaansa nopea teknologinen muutos ja yleinen tiedonpuute asiasta ovat olleet omiaan lisäämään 5G-verkkoa koskevan väärän tiedon leviämistä.
Tutkijat ovat kaikissa tutkimuksen vaiheissa suoraan yhteydessä kansalaisiin ymmärtääkseen näiden huolenaiheita ja väärinkäsityksiä. Näin he voivat myös viestiä olennaisista havainnoistaan selkeästi ja avoimesti suurelle yleisölle, muun muassa jakamalla videoita sosiaalisessa mediassa.
– Lisäämällä ymmärrystä altistumisesta voidaan vähentää ahdistuneisuutta, silloinkin kun riskit ovat pienet, Guxens sanoo.
Koska EU investoi voimakkaasti digitaaliseen infrastruktuuriin muun muassa Verkkojen Eurooppa -välineen kautta ja koska 6G-verkkojen odotetaan valmistuvan vuoden 2030 tienoilla, tutkijoiden mukaan jatkuva seuranta on edelleen olennaisen tärkeää.
– Teknologia kehittyy nopeasti, ja altistumisen arvioinnin on pysyttävä mukana vauhdissa, Röösli toteaa.
– Tarvitsemme ymmärrystä siitä, mitä tämä kehitys merkitsee väestölle nyt ja tulevaisuudessa.
Tässä tekstissä käsiteltyä tutkimusta on rahoitettu EU:n Horisontti-ohjelmasta. Haastateltavien näkemykset eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkemyksiä.
Teksti on alun perin julkaistu EU:n tutkimus- ja innovointihankkeita esittelevässä Horizon-verkkolehdessä.