Islanti kirittää EU-jäsenyyttä Trumpin Grönlanti-uhkausten jälkeen. Tammikuussa Trumpin suurlähettiläsehdokas vitsaili, että Islannista voisi tulla USA:n osavaltio.
Avaa kuvien katselu
Islanti kuuluu sotilasliitto Natoon. Islannin pääministeri Kristrun Frostadottir puhui Naton päämajassa Brysselissä Belgiassa toukokuussa 2025. Kuva: Olivier Matthys / EPA
Islanti saattaa järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä jo tulevana kesänä, kertoo kaksi asiaan perehtynyttä lähdettä Politicolle.
Alun perin kansanäänestys jäsenneuvotteluiden jatkamisesta oli tarkoitus järjestää vuonna 2027, mutta äänestystä saatetaankin aikaistaa jo tämän vuoden elokuulle.
Politicon lähteiden mukaan päätöstä äänestyksen ajankohdasta odotetaan lähiviikkoina.
Trumpin uhkaukset kiihdyttivät aikataulua
Aikataulun nopeuttamisen taustalla ovat muun muassa geopoliittiset jännitteet, erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkaukset Grönlannista sekä tullit Islantia kohtaan.
Tammikuussa Trumpin Islannin suurlähettiläsehdokas Billy Long vitsaili, että maasta voisi tulla Yhdysvaltojen 52. osavaltio ja hänestä sen kuvernööri.
Trump puolestaan mainitsi Islannin useita kertoja Maailman talousfoorumissa Davosissa, kun hän piti puhetta Grönlannista.
– Islannin mainitseminen neljä kertaa Trumpin puheessa on varmasti terävöittänyt ajatuksia. Sen täytyy olla hämmentävää pienelle maalle, kommentoi EU-virkamies Politicolle.
Neuvottelut voisivat edetä nopeasti
Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009 finanssikriisin aikana. Se kuitenkin jäädytti neuvottelut vuonna 2013 ja luopui ehdokasmaa-asemasta 2015.
Geopoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut sittemmin merkittävästi. Islanti sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla, eikä maalla ole omaa armeijaa. Maa kuuluu sotilasliitto Natoon.
Islanti on jo Euroopan talousalue ETA:n ja Schengenin jäsen, joten neuvottelut voisivat edetä nopeasti – jopa vuodessa, arvioi EU-virkamies Politicolle. Jos islantilaiset äänestävät jäsenyyden puolesta, Islanti voisi liittyä EU:hun ennen muita ehdokasmaita.