Kirjat|”Atte Blomin merkitys suomalaisessa kulttuurihistoriassa liittyy musiikkiin, ei hänen poliittisiin näkemyksiinsä”, kustantaja sanoo.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kustantamo Johnny Kniga julkaisi tiistaina musiikkituottaja Atte Blomin, 82, elämäkerran ilman hänen viimeaikaisia poliittisia mielipiteitään.
Kustantaja Jaakko Pietiläinen kertoo, ettei halunnut antaa painoarvoa Blomin Venäjä-sympatioille, vaan keskittyä tämän musiikkiuraan.
Kirjoittaja Elina Saksala korostaa Blomin merkittävää roolia suomalaisessa populaarimusiikissa ja toteaa, ettei kyse ole sensuurista.
Kirjankustantamo Johnny Kniga julkaisi tiistaina Suomen merkittävimpiin lukeutuvan musiikkituottajan Atte Blomin, 82, elämäkerran nimeltä Atte, mies Love Recordsin takana. Teos on herättänyt tuoreeltaan jonkin verran kummastusta, sillä se sivuuttaa Blomin viime vuosina julkisuudessa esittämät poliittiset mielipiteet.
Muun muassa perustamistaan levy-yhtiöistä Love Records ja Johanna Kustannus tunnettu Blom on hätkähdyttänyt kotimaisia musiikkipiirejä osoittamalla sosiaalisen median tilillään avoimesti Venäjä ja Putin -sympatioita. Hän on puhunut aiemmin aiheesta myös muun muassa Ylen haastattelussa.
Kustantaja Jaakko Pietiläinen kertoo halunneensa tietoisesti jättää elämäkerrasta pois Blomin poliittiset näkemykset.
”Kustantajan näkökulmasta minulla ei ole mitään yhteistä Aten poliittisiin näkemyksiin tällä hetkellä, enkä halua antaa niille vähäisemmässäkään määrin painoarvoa, äänitorvea ja mediatilaa”, Pietiläinen sanoo.
”Siitä huolimatta, että minulla on täysin erilainen näkemys Aten poliittisista näkemyksistä, se ei tietenkään millään tavalla vähennä Aten arvoa suomalaisen populaarimusiikin keskeisenä tekijänä, musiikin mogulina tai herkkävainuisena levy-yhtiömiehenä.”
Pietiläisen mukaan Blomin poliittisten näkemysten käsittelemisestä käytiin kyllä keskusteluja.
”Ei se ollut alusta asti selvää, että [poliittisia näkemyksiä] ei käsitellä lainkaan, mutta alusta asti oli hyvin selvää, että Atte Blomin merkitys suomalaisessa kulttuurihistoriassa liittyy musiikkiin, ei hänen poliittisiin näkemyksiinsä, varsinkaan viime vuosina.”
Myös teoksen kirjoittanut Elina Saksala halusi pitää fokuksen Blomin urassa.
”Hänen elämäntyönsä on niin merkittävä, että toivonkin, että sitä ei sivuuteta, vaan ymmärretään, miten valtava merkitys hänellä on ollut suomalaisessa populaarimusiikissa. Hän on ykkönen, niin voi sanoa”, Saksala sanoo.
”
”Valtava merkitys suomalaisessa populaarimusiikissa.”
Saksalan mukaan kyse ei ole sensuurista. Blomin poliittiset näkemykset mainitaan kyllä lyhyesti teoksen esipuheessa, jossa todetaan, että ”Blomin Facebook-sivujen Ukrainaa kritisoivat ja Putinin Venäjää puolustavat kannanotot ovat herättäneet hämmennystä.”
”Osa vanhoista tutuista on jopa pahoittanut mielensä, mutta musiikista kyetään yhä puhumaan rauhallisen asiallisesti. Tämä kirja keskittyy Atte Blomin valtavaan elämäntyöhön musiikin parissa, eikä niputa hänen kulloisiakin poliittisia mielipiteitään ydinasiaan”, Saksala kirjoittaa.
Sekä Pietiläinen että Saksala toteavat, että Blomin näkemykset ”kuitataan” kirjan introssa rockmuusikko Tuomari Nurmion sanoin: ”Suomessa on oikeusvaltion ja demokratian ilmaisunvapaus eikä sitä pidä tukahduttaa. Jos Atte on sitä mieltä kuin on, niin olkoon. Hän on omaehtoisen musiikin ja katutason kulttuurin esiintuojana kuitenkin korvaamaton.”
Saksala on kirjoittanut aiemmin muitakin artistielämäkertoja, muun muassa Sakari Kukosta, Eija Ahvosta ja Eero Raittisesta.
”En ole missään niissä ruotinut ihmisten poliittisia kantoja sen enempää, vaan kerron siitä, mikä on kyseisen ihmisen tärkeä elämäntyö, mitä hän on tehnyt ja mitä saanut aikaan.”