Vapaaehtoisvoimin suoritettavan lintulaskennan avulla pyritään selvittämään, kuinka saariston linnuilla menee juuri nyt.
Avaa kuvien katselu
Merikotkatyöryhmän puheenjohtaja, biologi Jouko Högmander on seuranut saaristolinnuston muutoksia jo vuosikymmeniä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
- Saaristomerellä alkaa touko-kesäkuussa suuri lintulaskenta, joka jatkaa 30 vuotta vanhaa seurantaa.
- Laskentaa tehdään neljällä alueella, ja mukaan kaivataan vapaaehtoisia lintuja tuntevia henkilöitä.
- Lintulaskenta paljastaa linnuston muutoksia, kuten haahkojen vähenemistä merikotkien lisääntyessä.
- Ihmisten toiminta, kuten vieraspetojen hävittäminen, vaikuttaa myös lintulajien tilaan saaristossa.
Saaristomerellä suoritetaan loppukeväällä mittava lintulaskenta. Turun ulkosaaristossa tehdään saaristolinnuston havainnointia neljällä laskenta-alueella.
Kyseessä on 30 vuotta sitten aloitetun seurannan jatkumo.
– Käydään ulkoluotoja läpi, lasketaan pesivät linnut ja pesät, ja tällä tavalla huomataan muutokset linnustossa, selittää merikotkatyöryhmän puheenjohtaja, biologi Jouko Högmander.
Lintulaskenta suoritetaan touko-kesäkuussa. Kuukauden kestävään laskentaan kaivataan lintuja tuntevia vapaaehtoisia. Palkkaa ei makseta, mutta Metsähallitus ja Arkipelagia-seura huolehtivat veneiden polttoainekuluista, ruokailusta ja majoituksesta.
Avaa kuvien katselu
Jouko Högmander on tehnyt merikotkien suojelutyötä jo yli 50 vuotta. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Högmander sanoo, että lintulaskenta on tärkeä keino saada selville, kuinka saaristolinnustolla menee. Tämänhetkisen tiedon mukaan saaristolinnusto voi osin huonosti, ja muutokset ovat olleet suuria.
– Esimerkiksi haahkakanta on lähtenyt jyrkkään laskuun, ja selkä -ja harmaalokki ovat vähentyneet. Tilalle on tullut merimetsoja ja valkoposkihanhia. Näitä muutoksia pidetään huononnuksina.
Avaa kuvien katselu
Haahkakanta on taantunut niin paljon, että haahka luokitellaan Suomessa nykyään uhanalaiseksi lajiksi. Kuva: Jouko Högmander
Haahkojen vähentymisen taustalla on merikotkien lisääntyminen. Suomen merikotkakanta voi hyvin, mikä johtuu aktiivisesta merikotkan suojelutyöstä. Jouko Högmander on tehnyt sitä yli 50 vuotta.
Autioilla luodoilla pesivät haahkat ovat kuitenkin helppoja saaliita merikotkille.
Högmander toivoo, että tämänvuotinen lintulaskenta kertoisi erityisesti haahkojen lisääntymisestä.
– Toivon tietysti, että haahkat olisivat vähitellen oppineet pitämään itsensä sen verran piilossa, että kanta lähtisi kasvamaan.
Ihmiset vaikuttavat linnustoon
Toisaalta tunnelin päässä näkyy myös valoa. Tiirat, pienet kahlaajat, pilkkasiipi, sinisorsa, tukkasotka ja lapasorsa ovat lisääntyneet.
Syynä on tehokas ihmisen tuomien vieraspetojen hävittäminen ulkosaaristosta.
– Minkin ja supikoiran poisto on näkynyt selvästi näiden lintulajien piristymisenä. Osa lajeista on jopa moninkertaistunut.
Högmanderin mukaan linnuston tila saaristossa on koko ajan muutoksessa. Ihmisen toiminta ja ympäristömuutokset heijastuvat suoraan lintumaailmaan.
Ihmiset voivat myös vaikuttaa paikallisesti linnustoon. Esimerkiksi lintujen pesimäluodoilla ei kannattaisi käydä pesimäaikaan, ja koirat pitäisi pesimäaikana pitää kiinni kytkettynä saaristossa.
Videolla biologi Jouko Högmander neuvoo, miten tavalliset ihmisetkin voivat auttaa saariston lintuja.
Kuva ja video: Kalle Mäkelä / Yle