Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, että rikkidioksidipäästöjen osittaisella palauttamisella voitaisiin pienentää ilmaston lämpenemistä jopa 0,3 astetta
Avaa kuvien katselu
Laivaliikenne aiheuttaa noin 13 prosenttia maailman rikkipäästöistä. Valtamerillä laivojen osuus on lähes 100 prosenttia. Kuvituskuva. Kuva: Joe Raedle / AFP
- Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala ehdottaa laivojen rikkipäästöjen lisäämistä valtamerillä. Tavoitteena on luoda pilviä, jotka viilentävät ilmastoa.
- Ehdotus on kiistanalainen, sillä päästöjä vähennettiin vuonna 2020 maailmanlaajuisesti terveyshaittojen takia.
- Kulmalan mukaan toimenpide voisi hidastaa ilmaston lämpenemistä jopa 0,3 astetta.
Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorilla Markku Kulmalalla on radikaali ehdotus, joka toteutuessaan voisi auttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.
Nyt otettaisiinkin takapakkia ihmisten hyvinvoinnin eteen tehdyistä päätöksistä.
Kulmala sanoo, että laivojen rikkipäästöjä tulisi lisätä valtamerillä puolivuotiskausiksi, maaliskuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Näin merien ylle saataisiin enemmän pilviä, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Kulmala kertoo alkuperäisidean tulevan kirjailija Risto Isomäeltä, ja sanoo sen olevan toteuttamiskelpoinen.
– Ruvetaan käyttämään laivoissa rikkipitoisempaa polttoainetta nimenomaan kesäaikaan. Talviaikaan pilvet lämmittävät, ja kesäaikaan ne viilentävät. Mitä isompi pilvien viilennysvaikutus on kesäaikaan, sen enemmän me saamme hidastettua ilmastonmuutosta, Kulmala sanoo.
Kulmala tietää, mistä puhuu. Hän on tieteen akateemikko, maailman johtavia ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkijoita ja yksi siteeratuimmista suomalaisista tutkijoista.
Avaa kuvien katselu
Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, että rikkipitoisen polttoaineen lisääminen laivoissa on teknisesti tehtävissä. Kuva: Sasha Silvala / Yle
Kulmala on laskenut, että ilmastonmuutos voisi hidastua jopa 0,3 astetta. Se on todella paljon.
Pariisin sopimuksessa tavoitellaan 1,5 asteen keskilämpötilan nousua suhteessa esiteolliseen aikaan. Tällä rajalla ollaan jo mahdollisesti, mutta jokainen sen ylittävä asteen desimaali on pitkä askel huonompaan suuntaan.
Saasteet lisäävät monia sairauksia
Rahtilaivojen rikkipäästöjä päätettiin vähentää vuonna 2020. Polttoaineessa sai siitä lähtien olla vain 0,5 painoprosenttia rikkiä, kun raja ennen oli ollut 3,5 prosenttia.
Laivat siirtyivät käyttämään vähärikkisempää polttoainetta tai rikkipesureita. Päätös toimi: rikkidioksidipäästöt vähenivät reippaasti.
Laivojen rikkipäästöjen vähentämiselle oli hyvä syy. Saasteet aiheuttavat vuosittain 7–9 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Rikkidioksidin osuus saasteista on merkittävä. Sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosyöpä ja astma ovat usein saasteiden aiheuttamia.
Avaa kuvien katselu
Laivojen jättämät savuvanat risteävät pohjoisella Tyynellämerellä. Kuva: NASA/Aqua/Shutterstock/All Over Press
Saasteiden tietoinen lisääminen saattaa silti kuulostaa kansan korviin hullulta.
– Ilman muuta se onkin hullua. Kysymys on vain siitä, onko tämä vähemmän hullua kuin se, että emme tekisi tätä, Kulmala vastaa.
Kulmala korostaa, että rikkidioksidia päästettäisiin ilmaan vain valtamerillä. Satamissa ja Itämeren kaltaisilla pienemmillä vesillä laivoissa olisi jatkossakin syytä käyttää vähärikkistä polttoainetta.
Teknisesti tämä olisi tehtävissä, Kulmala uskoo. Laivoissa voisi käyttää rikkipesureita tai niissä voisi olla kaksi polttoaineen syöttöjärjestelmää.
Myös Kiinassa rikkipäästöt vähentyneet
Rikkidioksidin määrä ilmakehässä on viime vuosina vähentynyt merkittävästi.
Laivojen osuus on siis pienentynyt, mutta myös fossiilisten polttoaineiden suurin käyttäjämaa Kiina on saanut puhdistettua ilmaansa. Kiina rakentaa vuosittain uusiutuvaa energiaa enemmän kuin muu maailma yhteensä.
Tulevan ilmaston ennusteissa on aina suuria epävarmuuksia, mutta Kulmalalla on arvio näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta.
– Kiinan saasteiden vähenemisestä tulee toinen noin 0,3 asteen lämpenemisvaikutus. Keskimäärin ne ovat noin puoli astetta yhteensä, Kulmala sanoo.
Kiinassa saasteiden määrää ei varmasti aleta lisäämään, joten savottaa ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi riittää.
Kulmalalla on toinenkin, keskeneräinen ajatus.
Rikkidioksidia voidaan siis lisätä alailmakehään. Mutta myös yläilmakehään eli stratosfäärin alaosaan voitaisiin lisätä aerosoleja.
Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla tehtyjen mittausten mukaan myös orgaaniset aineet pystyvät muodostamaan pienhiukkasia, jotka heijastaisivat auringonvaloa takaisin avaruuteen.
Yläilmakehään tuupattaisiin erilaisia kasvien yhteyttämisen sivutuotteita. Niiden hyvä puoli olisi se, että maahan ei tulisi happamia sateita, toisin kuin esimerkiksi rikkidioksidista.
Rikkioksidista voi muodostua pilviä ilmakehään
Kun rikkidioksidia pääsee savukaasujen mukana ilmaan, se muuttuu kemiallisesti rikkihapoksi. Yhdessä ammoniakin ja vesihöyryn kanssa rikkihappo muodostaa pienhiukkasia.
Kooltaan hiukkaset ovat aluksi hyvin pieniä, 1–2 nanometriä eli millimetrin miljoonasosia. Ilmassa hiukkasiin tiivistyy lisää rikkihappoa, ammoniakkia ja erilaisia hiilivetyjä. Hiukkasten koko kasvaa.
Kun hiukkaset ovat noin 100 nanometrin kokoisia, ilmamassan kohotessa niihin tiivistyy vettä eli ne alkavat toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminä. Näin syntyy pilviä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen heikki.ali-hokka@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.