Elokuun 17. päivä Ukrainan tiedotusvälineissä alkoi levitä uutisia aivan uudenlaisesta, erittäin voimakkaasta risteilyohjuksesta. Uutistoimisto AP:n kuvatoimittaja Jefrem Lukatsky julkaisi kuvia jo tuotantolinjalla olevista ohjuksista.
FP-5 Flamingo -nimen saaneesta ohjuksesta alkoi pian tulla teknisiä tietoja. Suihkumoottorilla varustettu risteilyohjus voi saavuttaa 950 kilometrin tuntinopeuden. Taistelukärki olisi tuhannen kilon suuruinen. Ohjusta valmistavan Fire Point -yhtiön mukaan he ovat onnistuneet kasvattamaan taistelukärjen jopa 1 150 kiloon.
Merkittävin Flamingon ominaisuus on kuitenkin sen kantomatka: Fire Pointin mukaan ohjus voisi lentää jopa 3 000 kilometrin päähän.
Ukrainan tähän saakka käytössä olleet ohjukset eivät pääse lähellekään näitä etäisyyksiä. Hyökkäysdroonit kyllä lentävät parhaimmillaan tuhansia kilometrejä, mutta niiden kuljettama räjähdemäärä on Flamingoon verrattuna mitätön, alle sata kiloa.
Venäjän asetehtaat kohteiksi
Jos ohjuksesta annetut tiedot pitävät paikkansa, saksalainen sotahistorioitsija Torsten Heinrich pitää Youtube-kanavan analyysissään Flamingoa käänteentekevänä.
Heinrichin mukaan Venäjän aseteollisuus on organisoitu siten, että monia tärkeitä asejärjestelmiä valmistetaan vain yhdessä paikassa. Jos tehdas tuhotaan, kyseistä asetta ei saada enää mistään ennen kuin tehdas on rakennettu uudestaan.
Venäjän asetehtaat ovat olleet tähän saakka turvassa valtavan maan itäosissa. Mikään Ukrainan ase ei ole kyennyt kovin tehokkaasti haittaamaan tehtaiden toimintaa. Drooni-iskuja on ollut, mutta niiden vaikutus on ollut rajallinen.
Flamingon tonnin painoinen taistelukärki on niin järeä, että se pystyy tuhoamaan tehdasrakennuksen, vaikka Venäjällä tehtaat onkin rakennettu kestäviksi, Heinrich toteaa.
Sotilasasiantuntija Marko Eklund arvioi, että Heinrich on pitkälle oikeassa. Venäjällä on rakennettu keskuksia, joissa tiettyjä aseita tuotetaan. Toki tehdaskompleksit ovat valtavia kokonaisuuksia, joiden tuhoaminen vaatisi useita osumia ja tarkkaa tietoa avainkohteiden sijainnista tehdasalueilla.
Avaa kuvien katselu
Uralvagonzavodin panssarivaunutehdas Nižni Tagilissa, Länsi-Siperiassa. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Google Earth, Airbus 2025
Valtaosa Venäjän asetehtaista on joka tapauksessa Flamingon kantaman piirissä.
Asiantuntijoiden mukaan Flamingon maaleiksi sopisivat nimenomaan tuotantolaitokset. Rintamalla tehtäviin iskuihin niitä ei kannata käyttää.
Panssarivaunut Nižnyi Tagilissa, raketinheittimet Permissä…
Hyvä esimerkki Venäjän keskitetystä asetuotannosta on Uralvagonzavodin tehdaskompleksi Nižnyi Tagilissa, joka sijaitsee heti Ural-vuorten takana.
Uralvagonzavod on ainoa tehdas, joka tuottaa Venäjän ainoaa modernia taistelupanssarivaunua, T-90M:ää. Lisäksi tehtaassa modernisoidaan vanhempia T-72 B3M -vaunuja.
Avaa kuvien katselu
Uralvagonzavodin panssarivaunutehdas. Kuva: Venäjän presidentin toimisto / AOP
Ukrainasta Nižnyi Tagiliin on noin 1 800 kilometriä, eli Flamingon kantomatka riittää helposti, jos tiedot siitä pitävät paikkansa.
Suunnilleen yhtä kaukana sijaitsee Permin kaupunki, jossa toimii PJSC Motoviliha -niminen tehdaskompleksi. Siihen on keskitetty Venäjän armeijan useiden tykistöaseiden ja raketinheittimien tuotantoa.
Tuhannen kilometrin päässä Ukrainasta, Nišni-Novgorodissa toimii Arzamasin tehdas, johon on keskitetty Venäjän BTR-rynnäkköpanssarivaunujen tuotanto.
Sama pätee ballististen ohjusten tuotantoon. Venäjän Iskander- ja Oreshnik -ohjusten tuotantopaikka on Votkinskissa Länsi-Siperiassa.
Myös lentokoneiden kokoonpano tapahtuu usein vain yhdessä paikassa. Niistä tärkeimmät ovat Flamingon ulottuvilla.
Venäjän uudenaikaisimmat strategiset Tu-160-pommikoneet valmistetaan Kazanin lentokonetehtaassa. Siellä myös modernisoidaan vanhempia Tu-22M-koneita.
Avaa kuvien katselu
Strateginen pommikone Tu-160. Kuva: AOP
Venäjän armeijan raskaat Il-76-kuljetuskoneet valmistetaan Aviastarin tehtaalla Uljanovskissa. Samassa tehtaassa valmistuvat Il-76-ilmatankkauskoneet.
Lukemattomia maaleja
Marko Eklund muistuttaa, että edellä mainitut tehtaat ovat ennen muuta kokoonpanolaitoksia. Niihin tulee valtavat määrät komponentteja muualta. Nämä komponentit ovat laitteiden toiminnalle korvaamattomia.
– Esimerkiksi lentokone ilman moottoria on aika turha kalu tai ohjus ilman elektroniikkaa on täysin turha, hän toteaa.
Venäjällä on siis lukemattomia tehtaita, jotka tuottavat erilaisia osia aseiden kokoonpanolaitoksille. Näistä tuhansista tehtaista on nyt tulossa maaleja Flamingo-ohjukselle.
– Kun näitä monimutkaisia tuotteita valmistetaan, alihankintaketjut voivat olla aika pitkiä ja monihaaraisia. Voi riittää, että sieltä blokataan yksi kriittinen haara pois, Eklund sanoo.
Avaa kuvien katselu
BTR-82-miehistönkuljetusvaunu. Kuva: AOP
Hurjimpien toiveiden mukaan Flamingo voisi viedä Venäjän armeijalta kokonaisia asetyyppejä.
Heinrich muistuttaa lisäksi, että Flamingo on sotilaskohteiden lisäksi tehokas kohteisiin, joista Venäjän siviilitalous on riippuvainen.
Näitä ovat ennen muuta sillat, öljyteollisuus ja kaasulaitokset. Venäjä kärsii jo nyt Ukrainan drooni-iskujen aiheuttamasta öljypulasta.
Heinrichin mukaan 87 prosenttia maan öljynjalostuskapasiteetista olisi Flamingon kantomatkan sisällä.
Ukrainan droonihyökkäys Samaran öljynjalostamoon.Tuotanto kasvamassa
Ukrainan sotaa seuraavat tarkkailijat olivat Flamingo-uutisista hämmästyneitä, sillä siitä ei ollut edes huhua ennen kuin uutiset tulivat julki.
Fire Point -yhtiön mukaan laitteen koelennot oli tehty alkuvuoden aikana, ja nyt ohjus on jo tehdastuotannossa. Ensimmäiset hyökkäyksetkin on yhtiön mukaan tehty.
Selitys salaisuuden säilymiseen saattaa olla siinä, että Fire Point on tehnyt yhteistyötä Arabiemiraateissa toimivan Milanion-yhtiön kanssa. Testit on voitu ehkä tehdä Arabian aavikolla.
Jotta Flamingosta voisi olla sodan kuvan muuttamiseen, ohjuksia pitäisi olla runsaasti.
Tässä vaiheessa niitä valmistuu Fire Pointin mukaan yksi päivässä, mutta jo lokakuussa tuotannon on määrä nousta jo seitsemään päivässä, eli noin 200:een kuukaudessa.
Avaa kuvien katselu
Flamingo-ohjusten tuotantolinja Fire Point -yhtiön tehtaalla. Kuva: Efrem Lukatsky / AP
Tuotanto tapahtuu Ukrainassa, eli ohjusten käyttö ei ole suoraan riippuvaista Ukrainan tukijamaiden määräyksistä.
Suuri pullonkaula ovat suihkumoottorit. Tämän ongelman Fire Point on ratkaissut ottamalla käyttöön ukrainalaiset Ivchenko AI-25 -moottorit, joita on käytetty tšekkiläisissä L-39-harjoituskoneissa. Moottoreita valmistaa Motor Sižh -yhtiö, jonka tuotantolaitos on Zaporižžjassa.
Heinrichin mukaan samanlaisia moottoreita voidaan tilata myös Yhdysvalloissa toimivasta tehtaasta.
Venäjän ilmatorjunta
Venäjän ilmatorjunta tulee olemaan Flamingolle suuri haaste.
Flamingo on risteilyohjus, joten matalalla lentäessään Venäjän maassa sijaitsevat tutkat eivät sitä välttämättä havaitse.
Sen sijaan Venäjän MiG-31B-hävittäjät on tarkoitettu etsimään ja tuhoamaan juuri Flamingon kaltaisia kohteita. Flamingoon ei ole yritettykään saada häiveominaisuuksia ja sen voimakas suihkumoottori jättää selvän lämpöjäljen taivaalle.
On todennäköistä, että Venäjä pystyy torjumaan merkittävän osan Flamingoista. Kysymys kuulukin, kuinka suuri osa pääsee ilmatorjunnan läpi.
Ilmasodan asiantuntija Valeriy Romanenko arvioi Ukrinform-julkaisussa, että Venäjä torjuu neljä viidestä Flamingosta.
– Mutta jos vaikka viisi viidestäkymmenestä ohjuksesta pääsee kohteeseensa, olisi se tarpeeksi tuhoamaan kolme merkittävää venäläistä yritystä. Tämän seuraukset olisivat viholliselle kriittiset, hän sanoo.
Torsten Heinrich muistuttaa, että Ukraina jatkaisi Flamingojen tuotantoa, vaikka rauha Venäjän kanssa saataisiin aikaan.
Jos tuhoisia ohjuksia olisi varastossa tuhansia, toimisi se hyvin tehokkaana turvatakuuna Ukrainalle, hän kiteyttää.