Ukrainan sodan vuosipäivänä yliopistot rintaman tuntumasta Ukrainasta kuvasivat, miten sota näkyy opetuksessa.
Avaa kuvien katselu
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa osallistui keskusteluun yliopistojen roolista turvallisuuskriisin aikana. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
20:47•Päivitetty 20:57
Ukrainan sodan vuosipäivänä järjestetty yliopistojen yhteinen tilaisuus kokosi suomalaisia ja itäukrainalaisia sekä eurooppalaisia korkeakouluja pohtimaan, miten opetus ja tutkimus jatkuvat sodan ja turvallisuuskriisin keskellä.
Sumyn yliopiston rehtori Vasyl Karpusha kuvasi arkea Koillis-Ukrainassa vain noin 30 kilometrin päässä Venäjän rajasta.
– Sota muutti kaiken. Resilienssi ei ole meille slogan vaan päivittäinen johtamiskäytäntö, hän sanoo.
Karpushan mukaan sota pakotti yliopiston muuttamaan toimintansa kokonaan.
Alue on joutunut toistuvien ohjus- ja drooni-iskujen kohteeksi, ja myös yliopiston rakennuksia on vaurioitunut.
Karpushan mukaan opetus jatkuu silti joko etänä tai paikan päällä. Nyt yliopisto suunnittelee myös uutta 500 hengen väestönsuojaa.
Karpushan mukaan yliopistolla on keskeinen rooli myös kaupungin arjessa.
– Olemme kaupungin sydän. Uskomme, että suuri osa väestöstä on yhä täällä, koska me olemme täällä.
Karpushan mukaan yliopistot ovat iso osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
”Suomi on Ukrainan tavoin rajamaa”
Tilaisuudessa puhunut Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa sanoo, että sota näkyy myös Suomessa opiskelijoiden kysymyksissä ja opetuksessa.
– Suomi on Ukrainan tavoin rajamaa, Kullaa toteaa.
– Monelle suomalaiselle opiskelijalle ajatus uudesta sodasta Venäjän kanssa ei ole täysin vieras.
Hänen mukaansa opiskelijat kysyvät usein hyvin konkreettisia asioita sodasta ja ukrainalaisten kokemuksista.
Kullaa sanoo, että yhteistyö ukrainalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa on ollut tärkeää myös inhimillisestä näkökulmasta.
– Henkilökohtainen kontakti ukrainalaisiin tutkijoihin ja opiskelijoihin on ollut korvaamatonta.
Prahan Charles-yliopiston professori Tereza Chlaňován mukaan media tarjoaa jatkuvaa tietoa sodasta, mutta Ukrainan historia ja kulttuuri jäävät usein vähälle huomiolle.
– Tšekeillä on melko hyvä käsitys siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu nyt. Silti tieto maan historiasta ja laajemmasta taustasta on usein puutteellista.