Ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan kuumilla tarinoilla kuohuttaneen tiedehahmon syntymäpäivänä.


Ruotsissa asuu jopa 700 000 suomalaistaustaista kansalaista. Mostphotos
– Ystävyydessä suomalaisen kanssa on jotain puhdasta, mikä tekee ystävyydestä helppoa.
Näin toteaa ruotsalainen televisiotuottaja ja kirjailija Henrik Johnsson Ruotsin yleisradiolle. Johnsson puhuu kokemuksesta, koska hänen paras ystävänsä on Ruotsissa varsin tunnettu suomalaissyntyinen Mark Levengood.
SVT on kysellyt myös tavallisilta ruotsalaisilta, kuka suomalainen teki heihin vaikutuksen, kun vastaajat olivat lapsia. Haastattelut tehtiin sen kunniaksi, että maassa vietetään tänään tiistaina ruotsinsuomalaisten päivää.
Diamand-niminen vastaaja muistelee suomalaista Erkkiä, joka jaksoi opastaa miestä hänen ollessaan kahdeksannella luokalla työharjoittelussa.
– Minulla oli peukalo keskellä kämmentä. Erkin kanssa oli hauska tehdä töitä, hän muistelee.
Rebecka kertoo tyttönä tapaamastaan vanhemmasta suomalaispojasta, joka esitteli pienemmille lapsille veitsenheittotaitojaan.
– Me kuusivuotiaat pelästyimme pahan kerran, emmekä uskaltaneet näyttää sitä tälle isommalle pojalle.
Dalmarille lapsuuden tärkein suomalainen oli hänen ensirakkautensa, Kickille taas naapurissa asuneet siskokset Riitta ja Marja. Heistä toisella kuulemma riitti temperamenttia.
Elvis ja Gustav puolestaan kertoivat tiukasta lukion opettajasta, joka kohteli heitä ankarasti ja oli arvosanojensa suhteen varsin vaativa.
Suomalaiset opetusmenetelmät tekivät vaikutuksen myös juttua varten haastateltuun ruotsalaisräppäri Dogge Doggelitoon, joka siirrettiin huonon käytöksen vuoksi suomenkieliselle luokalle.
– Suomalaisluokkien opettajat olivat tiukempia. Kaikki puhuivat suomea, ja silloin en voinut olla häiriöksi.
Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta löytyy Ruotsin almanakasta. Kuvassa vasemmalla Ruotsin, oikealla ruotsinsuomalaisten lippu. Mostphotos
Taustalla aikansa kohututkija
Ruotsinsuomalaisten päivää on juhlittu vuodesta 2011, ja seuraavana vuonna se myös päätettiin kirjata viralliseksi merkkipäiväksi ruotsalaiseen almanakkaan.
Ulkoministeriön mukaan päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa, havainnollistaa sen historiaa, kieltä ja kulttuuria osana Ruotsin kulttuuriperintöä sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan.
Ruotsissa asuu yli 150 000 Suomessa syntynyttä henkilö. Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia asuu Ruotsissa arviolta 700 000.
Heidän juhlapäiväkseen valikoitui 24. helmikuuta, koska se on Carl Axel Gottlundin syntymäpäivä. Gottlund (1796–1875) oli suomalainen kansanrunouden keräilijä, kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori. Hän vietti 20 vuotta elämästään Ruotsissa muun muassa tutkimassa metsäsuomalaisten kansanperinnettä.
Gottlundin kirjaamat metsäsuomalaisten tarinat aiheuttivat aikoinaan melkoista kohua, sillä hän tallensi runsaasti seksuaalista aineistoa. Muut hänen aikalaisensa joko jättivät kansanrunoja kerätessään sukuelämään liittyvän aineiston taltioimatta, tai vähintäänkin sensuroivat kaikki tuhmat sanat pois.
Gottlund sen sijaan kirjasi ylös jopa omia keruumatkojensa seksiseikkailujaan, kertoo Seura. Hän myös ylisti Savon murretta, jonka katsoi sopivan runouteen kaikista suomen murteista parhaiten.
Karl Axel Gottlund kirjasi ylös Ruotsin metsäsuomalaisten tarinoita. Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään hänen syntymäpäivänään. Museovirasto/Historian kuvakokoelma