Suomen metsistä korjattavan hakepuun määrä voi pudota puoleen 2030-luvulla. Kasvava osa kaukolämmöstä tehdään sähkökattiloilla, jotka hyödyntävät tuulisähköä.
Avaa kuvien katselu
Haketerminaaleissa on jatkossa hiljaista kesäkaudella, kun kaukolämmössä käytetään tuulivoimaa. Kuva: Petri Vironen / Yle
- Halvan tuulivoiman käyttö kaukolämmössä vähentää energiapuun kysyntää.
- Energiapuun käytön arvioidaan jopa puolittuvan 2030-luvun loppuun mennessä.
- Muutos uhkaa hakeyrittäjien toimeentuloa, kun kysyntä keskittyy vain talveen.
- Kysynnän lasku voi heikentää nuorten metsien hoitoa, kun pienpuun keruu ei kannata.
Edullisen tuulivoiman käyttö kaukolämpövoimaloissa on vähentämässä energiapuun kysyntää nopeasti. Voimaloissa poltetaan pieniläpimittaista puuta ja hakkuutähteitä, kuten latvoja ja oksia.
2030-luvun lopulla energiapuuta saatetaan polttaa jopa puolet vähemmän kuin tällä hetkellä.
Kaukolämpöä tuotetaan keväästä syksyyn paljolti tuulisähköllä. Puun polttaminen keskittyy kylmiin talvikuukausiin. Tämä on haaste puusilppua eli haketta toimittaville yrityksille. Toimitusketjut on suunniteltu kuljettamaan haketta voimaloille ympäri vuoden.
Luke: Vähenee hitaasti
Energiahakkeen kulutusta on selvittänyt myös Luonnonvarakeskus Luke energiantuottajille tehdyllä kyselyllä. Tutkija Tuomas Niinistö sanoo, että kyselyn perusteella energiahakkeen käyttö vähenee lähivuosina, mutta ei suoranaisesti romahda.
– Arvio on, että määrä putoaa noin 11 miljoonasta noin vajaaseen kymmeneen miljoonaan kuutioon 2030-luvun alkupuolelle mennessä. Varsinkin sähkön hinnan kehityksestä riippuen pudotus voi olla myös suurempi.
Tuomas Niinistön mukaan kysynnän väheneminen voi vaikuttaa myös metsien käyttöön.
– Olen huolissani nuorten metsien hoidosta, johon pieniläpimittaisen energiapuun korjuu on tuonut kannattavuutta.
Hake on merkittävä raaka-aine
Metsistä suoraan polttoon kerättävä metsähake on erittäin merkittävä raaka-aine Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa.
Energiapuun käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on kasvanut 2000-luvun alun miljoonasta kuutiosta nykyiseen vajaan 11 miljoonan kuution tasoon.
Metsähakkeella tehdään kaukolämpöä, ja samassa yhteydessä tuotetaan myös sähköä. Kylminä talvikuukausina lämmön rinnalla tuotettava sähkö on merkittävä osa suomalaista sähköntuotantoa.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan sähköä tuottavat lämpölaitokset ovat tärkeä osa suomalaistan energiatuotantoa jatkossakin.
Hake-energialla on korvattu fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä ja öljyä sekä turvetta.
Venäjän tuonnin loppuminen nosti hintoja
Puun tuonnin loppuminen keväällä 2022 Venäjältä kasvatti kotimaisen energiapuun kysyntää ja nosti hintoja. Aivan viime kuukausina kysynnässä on nähty hiipumisen merkkejä.
Lämpövoimaloiden kylkeen on rakennettu sähkökattiloita, joita pyöritetään silloin, kun sähkö on halpaa. Esimerkiksi Mikkelissä ESE-Energia on toukokuusta syyskuulle tuottanut kaukolämmön tuulisähköllä.
Haketta on säästynyt tuhat rekkakuormaa eli viidennes edellisvuosiin verrattuna.
Koko Suomeen on noussut Mikkelin kaltaisia kattiloita 1 500 megawatin edestä eli 50-kertainen määrä Mikkeliin verrattuna. Mikkelin kokemusten pohjalta energiahaketta kuluu reilut kaksi miljoonaa kuutiota aiempaa vähemmän.
Toimittaja Petri Vironen tiivistää videolla alkavan muutoksen. Video: Esa Huuhko / Petri.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo, että lähivuosina energiapuun käyttö vähenee loivasti, mutta 2030-luvulla muutos on iso.
– Olemme arvioineet eri vaihtoehtoja ja on mahdollista, että käyttö vähenee puoleen nykyisestä.
Leskelän mukaan vähennys tapahtuu todennäköisesti hakkuissa kerättävässä hake-energiassa.
– Teollisuuden sivuvirrat todennäköisesti hyödynnetään jatkossakin.
Metsäteollisuuden sivuvirroista tulee puun kuorta, puutähdehaketta ja purua.
Avaa kuvien katselu
Jatkossa energiapuuta varastoidaan entistä enemmän terminaaleihin, joissa ne haketetaan ennen käyttöä. Kuva: Petri Vironen / YleHaaste koneketjuille
Hakkeen kysynnän hiipuminen näkyy myös metsässä. Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistys on suuri hakkeen toimittaja Mikkelin, Jyväskylän ja Pieksämäen voimaloille. Johtaja Petri Pajusen mukaan muutos näkyy jo toimitusajoissa.
Pajusen mukaan hakkeen kysynnän keskittyminen talvikuukausiin on haaste haketuksessa ja hakkeen kuljetuksessa. Tähän asti haketta on viety voimaloille keskikesää lukuunottamatta ympäri vuoden.
– Mitä kallillla hakkureilla ja hakerekoilla tehdään silloin, kun hakkeen toimitukset ovat pitkään pysähdyksissä? Talvikuukausina haketta pitää vastaavasti saada liikkeelle isoja määriä, Pajunen aprikoi.
Petri Pajusen mukaan haketerminaalien rooli kasvaa yrittäjien työllistämisessä ja talvikuukausien toimitusten varmistamisessa.
Hakkuutähteitä ei huonon säilyvyyden takia voida varastoida pitkään. Terminaaleissa varastoidaan ensisijaisesti kokopuu- ja rankahaketta, Pajunen sanoo.
Myös Pajunen on huolissaan nuorten metsien hoidosta, kun vähempiarvoisen puun kysyntä ja arvo laskevat.