Puistojen hakkaaminen näyttäisi olevan päinvastainen suunta siitä, mitä suuret kaupungit tekevät. Asiantuntija pitää Keskuspuiston hakkaamista hyökkäyksenä.

  • Kaupunginvaltuutettu Otto Meri haluaisi tehdä Helsingistä New York -tyylisen suurkaupungin, jossa Keskuspuisto olisi nykyistä pienempi.
  • Meri näkee tiivisti rakennetussa Helsingissä ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä.
  • Asiantuntijan mukaan Helsingin ja New Yorkin vertaaminen ei ole mielekästä, eikä puistoja tulisi vähentää yhtään Helsingissä.

Helsingin kaupunkivaltuutettu Otto Meri (kok) haluaisi muuttaa Helsingin keskuspuistoa asunnoiksi, mikä on herättänyt kiivasta keskustelua viestipalvelu X:ssä.

– Jos haluamme urbaanin metropolikaupungin, meidän pitää hakata Keskuspuistoa ja rakentaa sinne asuntoja! Meri innosti X:ssä.

Meri pitää Keskuspuistoa liian isona. Hän vertaa sitä New Yorkin keskuspuistoon, joka on puolet pienempi 8 miljoonan ihmisen suurkaupungissa.

Yli 100-vuotias Helsingin keskuspuisto on noin kymmenen kilometrin pituinen ja pinta-alaltaan tuhannen hehtaarin kokoinen puistoalue, joka ulottuu Töölönlahdelta Vantaanjoelle, Helsingin pohjoispäätyyn asti.

Toista vastaavan mittaluokan puistoa keskellä pienen pinta-alan kaupunkia on vaikea löytää. Espoon 880 hehtaarin keskuspuistokin kalpenee vertailussa.

Esimerkiksi Tampereen kartalla Keskuspuisto ulottuisi Hervannasta Näsijärven yli Aitolahteen saakka.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Itä–länsi-suunnassa Keskuspuisto ulottuisi melkein koko Tampereelle. Petro Salonen / IL, OpenStreetMap

Seinäjoella kantakaupungista Keskuspuisto ulottuisi esimerkiksi naapurikuntaan Ilmajoelle saakka. Petro Salonen / IL, OpenStreetMap

Keskuspuisto on kaksi kertaa pidempi kuin Kajaanin keskusta, mutta koko kaupungin alueella se olisi verrattain pieni. Petro Salonen / IL, OpenStreetMap

Epäuskoinen vastaanotto

Meren aloitukseen on tullut paljon ihmettelyä siitä, voiko hän olla tosissaan.

– Tässä on tähän asti kuluneen vuoden tyhmin idea, PS-varavaltuutettu Mika Merano ryöpyttää kommenttikentässä.

Myös Ylen luontokasvo Mikko ”Peltsi” Peltola kirjoittaa kommenteissa, ettei Keskuspuistoon saa rakentaa ja kehottaa kaupunginvaltuutettua menemään New Yorkiin, jos se viehättää.

Iltalehti tavoitti Meren perustelemaan näkökulmaansa. Hän sanoo halunneensa nostaa keskustelua suorasanaisella tyylillään. Meren silmissä Keskuspuistosta puhumisesta on tullut tabu.

– Alkuun on todettava, että sehän pienenee koko ajan meidän päätöksillämme. Siitä on pari vuotta, kun Pirkkolaan valmistui uusi liikuntahalli.

Suunnitteilla on myös lumenvastaanottopaikka Metsälään, mikä söisi Keskuspuistoa hieman lisää.

Meren mielestä Helsingin kaupungin pitää arvioida kunnan rajojen sisäpuolella olevien alueiden potentiaalia uuteen rakentamiseen ja maankäyttöön.

Onko New York sopiva vertauskuva?

– Minä haaveilen Helsingistä urbaanina, elinvoimaisena metropoli- ja miljoonakaupunkina. Minun mielestäni New York on varmasti paras maailmalla oleva esimerkki sellaisesta.

Meri visioi, että muualla Suomessa riittää metsää, jolloin Helsinki olisi koko maassa poikkeus New York -tyyppisenä metropolikaupunkina.

– En väitä, että puolet Keskuspuistosta hakkaamalla olisimme New York, mutta New Yorkin elinvoima syntyy nimenomaan tiiviillä, korkealla asumisella ja rakentamisella, missä paljon ihmisiä on hankautuneena yhteen. Silloin bisnes ja ihmiset voivat hyvin, Meri perustelee.

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meri kutsuu muuta Suomea ”Metsä-Suomeksi”, johon Helsinki olisi poikkeus tiiviinä metropolina. PASI LIESIMAA

Valmis Helsinki näivettyy

Meri ei koe, että Helsinki olisi vielä valmis. Hänen mukaansa tiiviillä rakentamisella on niin ilmastollisia kuin taloudellisiakin hyötyjä.

– Jos me ajatellaan, että tämä kaupunki on nyt valmis, hiljalleen alkaa näivettymisen tie, mitä me ollaan nähty muualla Suomessa, Meri sanoo.

Miten paljon olisit valmis lanaamaan Keskuspuistosta?

– Tapauskohtaisesti. Metsän kaataminen ei ole mikään itseisarvo. Se on huonoa talousmetsää, eikä siitä paljon rahaa saa.

Hän sanoo, ettei missään nimessä koko puistoa tulisi kaataa. Merellä tulee ensimmäisenä mieleen Hämeenlinnanväylän varsi, Metsälä, Pohjois-Pasila ja Käpylän juna-aseman lähistö, joissa voisi olla karsittavaa.

Paloheinän ja Töölönlahden Meri mainitsee esimerkkeinä uniikeista luontokohteista, joihin kajoamista tulisi välttää.

Helsingin keskuspuiston pienentämistä on aiemminkin suunniteltu. Vuonna 2018 suunnitelmat keskuspuistoon koskemisesta menivät nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Silloin tapetilla oli juuri Hämeenlinnaväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi.

Helsingin keskuspuiston sanotaan olevan Suomen suosituin virkistysalue. Ville-Petteri Määttä

Asiantuntija: Väärä suunta

Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki ei pidä puistojen hakkaamista nykyaikaisena tapana toimia, vaan Helsingissä tulisi keskittyä siihen, miten kaupunkiin saadaan lisää puustoa.

– Suunnan pitäisi olla todellakin ihan toinen, Hautamäki toteaa.

Hänen mielestään Helsinkiä ja New Yorkia ei ole mielekästä verrata toisiinsa. Myös kaupunkien keskuspuistot ovat keskenään hyvin erilaiset.

– Helsingin keskuspuisto on metsäinen ulkoilualue, joka ei ole istutettu, kuten New Yorkin keskuspuisto, Hautamäki kertoo.

Hän huomauttaa, että New Yorkin keskuspuisto on muovattu neliskulmaiseen ruutuun keskelle Manhattania, kun taas Helsingissä puisto on kaupunkia halkova sormimainen rakenne.

Hautamäki on sitä mieltä, että Helsingin keskuspuisto on osa kaupungin identiteettiä, jota hän kutsuu ”metsäurbanismiksi”.

– Liitämme urbaani-sanan liian usein ainoastaan tiiviiseen ja tehokkaaseen rakentamiseen ja ihannoimme ehkä tällaista New Yorkin kaltaista kaupunkia.

Hän haluaisi nähdä tulevaisuudessa ilmastokestävän ja luontoviisaan Helsingin, johon mahtuu myös Keskuspuisto.

Suurkaupungit ovat heränneet ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Pariisissa aloitettiin vuonna 2022 projekti 170 000 puun istuttamiseksi, uutisoi Helsingin Sanomat. Myös New Yorkissa halutaan muuttaa käyttämättömät maa-alueet puistoiksi.

Puistoilla pyritään hillitsemään helleaaltoja ja ehkäisemään kaupunkitulvien vaikutuksia.

– Miksi hukkaisimme Helsingissä tärkeän vihreän resurssin, joka takaa meille ja myös tuleville sukupolville olennaiset ilmasto-, luonto- ja hyvinvointihyödyt? Hautamäki kysyy.

Hän pitää Keskuspuiston hakkaamista hyökkäyksenä Helsingin puistoverkon arvokkaimpaan ytimeen.

Professori Ranja Hautamäki pitää puistoja arvokkaina ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Ranja Hautamäen kotialbumi

Monimuotoisuus kärsii

Hautamäki näkee, että kaupunginvaltuutetun aloitus Keskuspuistosta X:ssä oli enemmänkin keskustelua herättävä provokaatio kuin konkreettinen ehdotus.

Jos rakentamista tapahtuisi Keskuspuiston alueella, Hautamäki kertoo vaikutuksten ulottuvan pidemmälle siitä, mihin rakennukset päättyvät.

Myös Luonnonvarakeskuksen metsien terveyden ja biodiversiteetin johtava tutkija Leena Hamberg tietää, miten metsä muuttuu hakkuista.

– Olemme huomanneet, että vaikutus ulottuu jopa viidenkymmenen metrin päähän metsän sisään. Kasvillisuus muuttuu heinävaltaiseksi reunan lähellä, jos siellä on ollut aiemmin esimerkiksi varpuvaltaista kasvillisuutta ja sammalia.

Kymmenen vuotta sitten Yle kertoi, että Suomen noin 250 kääpälajista peräti 185 löytyi pääkaupungista.

– Jos metsät pirstotaan pieniksi ja niiden reunat ovat avoimia, ne muuttuvat ja niiden monimuotoisuus vähenee, Hamberg sanoo.