Lapin pelastusjohtaja toivoisi pelastustoimelle omaa kopteria. Helikopteri oli ainoa keino päästä tiistain onnettomuuspaikalle Inarin erämaahan.
Avaa kuvien katselu
Lapin erämaan maasto on usein vaikeakulkuista, eikä syrjäisimpiin paikkoihin ole asiaa maata pitkin kulkevilla ajoneuvoilla. Kuva: Elina Toivonen / Yle
Inarin vesitaso-onnettomuuden tapahtumapaikalle Kaldoaivin erämaahan ehti ensimmäisenä Kirkkoniemestä matkaan lähtenyt norjalainen helikopteri. Neljä kyydissä ollutta oli päässyt omin avuin pois kaatuneesta vesitasosta, mutta norjalaiskopteri kuljetti yhden tarkistettavaksi Kirkkoniemen sairaalaan.
Lapin pelastuslaitoksen henkilöstöä kuljettanut Rajavartiolaitoksen kopteri oli paikalla vasta myöhemmin. Se otti pelastajia ja poliisin kyytiin Ivalosta.
Päivystävä palomestari Kimmo Partanen kertoo, että kopteri oli ylipäätään ainoa keino päästä onnettomuuspaikalle.
– Maasto oli vesistöjen rikkomaa, kivikkoista rakka-aluetta, jossa ei mene ajouria eikä polkuja. Ei sinne ole maateitse mitään asiaa.
Pelastuslaitoksen saaman ensitiedon mukaan järvellä ei ollut välitöntä vaaraa.
Kun hätäkeskus välittää viestin tehtävästä erämaassa, pelastustehtävän suunnittelu vie yleensä vähintään joitakin kymmeniä minuutteja, kertoo Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto.
Onnettomuuspaikan tarkka sijainti on varmistettava ja mietittävä järkevin ja nopein keino päästä paikalle. Tarjolla oleva kalusto pitää selvittää nopeasti.
Hätäinen liikkeellelähtö kostautuu
Omaa kopteria pelastuslaitoksella ei ole, vaan virka-apua pyydetään Rajavartiolaitokselta. Aiemmin avuksi saattoi pyytää Aslak-pelastuskopterin, mutta tällä hetkellä se ei talousvaikeuksien vuoksi lennä.
– Suin päin ei passaa lähteä. Jos tulee väärä kalusto tai kestää kauan tai paikka on väärä, niin meistä ei ole mitään hyötyä, Aarto toteaa.
Avaa kuvien katselu
Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto kertoo, että Lapin pelastuslaitos auttaa Norjan puolella esimerkiksi tulipalojen sammuttamisessa. Suomen puolelta ei ole lähetetty helikoptereita avuksi Norjaan. Kuva: Elina Ervasti / Yle
Pelastuslaitos saattaa yrittää varmistaa sijaintia onnettomuuspaikalta, mutta aina puhelinyhteys ei erämaassa toimi vaikka se olisi hetkeä aiemmin tai hieman toisessa kohtaa toiminut.
Aarto toteaa, että kalustoa pitää miettiä myös sen mukaan, kuinka huonokuntoinen potilas perillä odottaa.
– Jos viisi tuntia rytyyttää mönkijän lavalla niin ainakin se on kivuliasta. Ja joissain tapauksissa ei mönkijäkuljetus ole mahdollista lainkaan.
Pelastuslaitos riippuvainen muiden koptereista
Aarto kiittelee hyvin sujuvaa yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa. Aina sen kopteria ei kuitenkaan ole tarjolla ja myös sääolot voivat estää lentoonlähdön.
Tiistaina tarjolla oli lisäksi kaksi kopteria Norjasta: ambulanssikopteri sekä Norjan armeijan kopteri. Tätä pelastusjohtaja pitää hyvänä tuurina.
Aarto toivoisikin pelastustoimelle omaa kopteria, jonka sijaintipaikka voisi mieluusti olla Lapin pelastuslaitoksen alueella. Keskustelua on käyty sisäministeriön kanssa.
– Kyllä siitä aika hyvä yksimielisyys vallitsee, että meidän suorituskyvyt ovat liikaa muiden viranomaisten varassa. Mutta se on tietysti pitkälti rahakysymys.
Lapin pelastuslaitoksen vastuualue kattaa maantieteellisesti liki puoli Suomea. Monet pelastustehtävät sijoittuvat Lapin erämaa-alueelle.
Vesitaso-onnettomuus Suomen suurimmassa erämaassa oli Lapin pelastuslaitoksen näkökulmasta poikkeuksellinen vain siltä osin, että ilmailuonnettomuudet ovat harvinaisia.
Erämaissa tapahtuneet maastopalot, loukkaantumiset ja eksymiset sen sijaan ovat arkea.
Usein pelastuslaitosta tarvitaan juuri keskellä ei-mitään. Viisi tuntia suuntaansa mönkijällä ei pelastusjohtajan mukaan ole mitenkään tavatonta.