Ylioppilastutkintolautakunta on tiukentanut ylioppilaskokeiden valvontaohjeita keväälle. Tekoäly on tuonut uusia haasteita kokeiden valvonnalle.
Avaa kuvien katselu
Jokaisella tutkintokerralla tutkitaan YTL:n pääsihteerin mukaan yleensä noin 10 vilppitapausta. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
26.2. 17:36•Päivitetty 8:11
- Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) tiukentaa kokeiden valvontaa.
- YTL:n mukaan valvojien tulee liikkua salissa enemmän ja tarkastaa välineitä. Syksyn kokeisiin valmistellaan uusia, salassapidettäviä ohjeita.
- Vilpin muodot ovat muuttuneet, ja niissä käytetään usein omia älylaitteita. YTL suosittelee lukioille myös kameravalvonnan käyttöä.
Tuusulan lukion tapaus, jossa hallinto-oikeus kumosi tekoälyvilpistä annetun päätöksen, on herättänyt keskustelua valvontaohjeista. YTL on reagoinut tilanteeseen.
Muutoksia valvontaohjeisiin on tehty jo ennen Tuusulan tapausta, kevään ylioppilaskokeita varten.
– Lautakunta on päivittänyt valvontaohjeita kevääksi ja lisää päivityksiä on tulossa syksyksi. Määräyksissä on korostettu muun muassa valvojien liikkumista salissa ja välineiden tarkistamista, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä toteaa.
Aktiivisempi liikkuminen voi auttaa huomaamaan kokelaiden mahdollisesti salakuljettamat laitteet ja muun vilpin. Myös välineiden tarkastuskäytäntöjä on täsmennetty.
– On selvää, että vilppimahdollisuuksia pitää rajoittaa. Käymme vuoropuhelua ministeriön ja sidosryhmien kanssa, mikä on mahdollista lainsäädännön ja käytännön toiminnan kannalta.
Syksyn kokeita varten lautakunta laatii parhaillaan uusia yksityiskohtaisempia ohjeita kokeen valvojille. Nämä ohjeet ovat salassapidettäviä.
– Emme halua antaa kokelaille julkisesti vinkkejä vilpin toteuttamiseen tai siitä, miten välttyä kiinnijäämiseltä, Tähkä selventää.
Noin kymmenen vilppitapausta joka tutkintokerralla
Jokaisella tutkintokerralla tutkitaan YTL:n pääsihteerin mukaan yleensä noin 10 vilppitapausta. Vilppikeinot ovat yleensä hyvin perinteisiä. Muutamissa tapauksissa on epäilty kokelaan saaneen tietoja muualta, kuten kännykän kautta tekoälyltä. Näissä on annettu myös vilppipäätöksiä.
Tekoäly ei ole merkittävästi lisännyt vilppitapauksia, mutta vilpin muodot ovat muuttuneet, sanoo Tähkä. Vilpissä on nykyisin usein kyse siitä, että kokelas käyttää koetilassa omaa älypuhelinta tai muuta kiellettyä laitetta.
– Koejärjestelmä on suljettu, eikä rehellinen kokelas päädy siinä vahingossa muualle. Jos koejärjestelmää yritetään käyttää väärin, tekninen valvontamme havaitsee sen, pääsihteeri painottaa.
Vilpin todistaminen vaatii näyttöä. Tähkän mukaan vilppipäätökset perustuvat useisiin havaintoihin, ei vain yhteen tekijään.
– Vilppipäätökset perustellaan tapauskohtaisesti. Päätöksissä on yleensä mukana havaintoja valvonnasta, vastauksen laadusta ja teknisestä valvonnasta. Aiemmin tämä yhdistelmä on riittänyt myös hallinto-oikeudessa, Tähkä selventää.
Tuusulan lukion rehtori hylkäsi ylioppilaskokelaan syksyn 2025 ylioppilastutkinnon kokeet, koska epäili tämän käyttäneen tekoälyä pitkän matematiikan kokeessa.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi rehtorin päätöksen, koska näyttö vilpistä ei ollut riittävä.
Valvontaa tehostetaan teknologialla ja ohjeistuksilla
Valvonnan tehostamiseksi YTL suosittelee kameravalvontaa, joka on yleistymässä yhä useammassa lukiossa. Tähkä muistuttaa, että kameravalvontakaan ei ratkaise kaikkea, mutta on hyvä apu.
Pääsihteeri korostaa, että epäilyttävän käytöksen havaitseminen on tärkeää ja käytännön järjestelyillä, kuten valvojien liikkumisella, voidaan edistää valvontaa.
– Pääosa vilppikeinoista on havaittavissa ihan paljain silmin koetilassa, Tähkä toteaa.
Ylioppilastutkinnon pitkän tähtäimen kehittämisessä harkitaan kokeiden jakamista osakokeisiin, mikä vähentäisi myös wc-käyntien tarvetta. Tähkän mukaan osa vilpin yrityksistä tehdään juuri wc-käyntien yhteydessä.
Vantaalaisen Vaskivuoren lukion opiskelijat ja opinto-ohjaaja kertovat videolla ajatuksiaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta.