Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Leon vuoden ja yhden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Avaa kuvien katselu
Eläkkeellä oleva arkkipiispa Leo kuvattiin oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa 19. tammikuuta. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
10:01•Päivitetty 11:38
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on antanut tuomion Karjalan kielen seuran talousepäselvyyksin liittyvässä rikosjutussa.
Seuran pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, ortodoksisen kirkon eläköitynyt arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen tuomittiin vuoden ja yhden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Seuran entinen sihteeri sai samanpituisen ehdollisen vankeustuomion samoista rikoksista.
Emerituspiispa ja seuran entinen sihteeri velvoitetaan korvaamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle yhteisvastuullisesti korkoineen reilut 160 000 euroa rikoksella aiheutetusta vahingosta. Tämän lisäksi arkkipiispa itse joutuu maksamaan ministeriölle reilut 9 000 euroa vahingonkorvausta.
Myös ministeriön yli 30 000 euron oikeudenkäyntikulut tulevat heidän maksettavakseen.
Leo on pettynyt tuomioon
Leo ei halua kommentoida tuomiota. Hänen oikeusavustajansa Matti Tolvanen kertoo, että Leo todennäköisesti ilmoittaa tyytymättömyytensä tuomioon.
Tolvasen mukaan Leo on tapauksesta pettynyt ja masentunut. Entinen arkkipiispa kokee erityisen raskaaksi tuntuvat korvaukset mainehaitan.
– Makkonen pitää tuomiota kohtuuttomana, koska hän ei ole saanut toiminnasta itse mitään hyötyä vaan hyöty on tullut yhdistykselle.
Emerituspiispa kokee yhä, että hän ei ole harhauttanut ministeriötä tahallaan eikä ollut tietoinen tekojensa rikollisuudesta.
– Vaikka sihteeri hoiti käytännön toimet, oikeus katsoi, että Makkonen oli asemansa puolesta tiennyt, että kaikki ministeriölle annettu tieto ei pitänyt paikkaansa, Tolvanen sanoo.
Syyttäjä vaati Leolle puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja yhdyskuntapalvelua, sihteerille vuoden ja 10 kuukauden ehdollista ja yhdyskuntapalvelua.
Yhdistys perustettiin 1990-luvulla elvyttämään karjalan kieltä ja kulttuuria. Seura hakeutui konkurssiin vuonna 2020.
Karjalan kielen seura sai vuosina 2017–2019 opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteensä puoli miljoonaa euroa erityisiä valtionavustuksia karjalan kielen elvyttämiseen. Lisäksi seura sai muita julkisia avustuksia.
Työajanseurantaa ei ollut ja varoja kierrätettiin
Syyttäjä kiinnitti huomioita kolmeen asiaan. Seuralla ei syyttäjän mielestä ollut luotettavaa työajanseurantaa, joka sillä olisi pitänyt avustuspäätösten mukaan olla. Seura käytti kahta apuyhdistystä avustusvarojen käytön turvaamiseksi ja todellisten kulujen peittelyyn. Lisäksi seura jätti ilmoittamatta ministeriölle olennaisena muutoksena toimistokulujen merkittävän kasvun.
Käräjäoikeus totesi, että työajan seurantaa ei ollut, ja tuomitut antoivat seurannasta ministeriölle väärää tietoa. Se johti siihen, että seura sai pitää avustuksia ilman perusteita.
Karjalan kielen seura solmi apuyhdistysten kanssa yhteistyösopimukset vuonna 2018. Yhdistykset lupaavat tehdä talkootyötä karjalan kielen elvytysohjelman hyväksi.
Tuomion mukaan todellista talkootyötä ei ollut, ja apuyhdistyksiä käytettiin varojen kierrättämiseen. Apuyhdistyksen kautta maksettiin muun muassa Karjalan kielen seuran velkoja, koska seura ei itse olisi saanut käyttää avustuksia velkojen maksuun.
Oikeus totesi, että seura ilmoitti vuonna 2019 toimistokuluja ainakin 20 000 euroa liikaa. Ne olivat siis kuluja, jotka eivät kohdistuneet karjalan kielen elvytyshankkeeseen.
Karjalan kielen seuran entisen sihteerin oikeudenkäyntiavustaja kertoi Ylelle perehtyvänsä tuomioon ja kommentoivansa sitä myöhemmin.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Uutinen päivittyy.
Näin syyttäjä Antti Hyvärinen avasi oikeuskäsittelyn ensimmäisenä päivänä sitä, miten syytetyt ovat hänen käsityksensä mukaan tehneet törkeän avustuspetoksen.
Video: Heikki Haapalainen / Yle, Toni Pitkänen / Yle