Orastava kevät on sulattanut lumihanget virtaavaksi vedeksi, joka tulvii paikoin kaduilla.
Vesilammikot aiheuttavat päänvaivaa jalankulkijoiden lisäksi autoilijoille. Tiettyihin tienkohtiin kertyneet isot vesimassat voivat aiheuttaa vakaviakin vahinkoja autoille, mutta tapaukset eivät ole kovin yleisiä.
– Mistään ilmiöstä ei voida puhua. Veteen ajosta aiheutuneet vahingot, joissa on tarvittu meidän hinaus- tai tiepalveluamme, ovat yksittäistapauksia, joita tulee silloin tällöin, sanoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Vaikka auto ei hyytyisikään heti vesivahingon seurauksesta, voi vahinkoja ilmaantua myöhemmin.
– Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että autolla ei saa koskaan ajaa niin syvään veteen, että vesi pääsee koskettamaan auton pohjaa.
Veden syvyyden arviointi voi olla hankalaa, mutta sitä voi esimerkiksi arvioida edellä ajavan auton perusteella.
– Jos arveluttaa veden syvyys, kannattaa valita vaihtoehtoinen reitti, mikäli se on mahdollista ja turvallista.
Hän jatkaa, että jos kuitenkin päättää ajaa vesilätäkköön, vauhdin pitää olla maltillinen.
– Ajonopeuden tulee olla kävelyvauhtia. Ei ole kohteliasta roiskia vettä jalankulkijoiden tai muiden tienkäyttäjien päälle. Toisekseen, koska et näe veden alle, et voi tietää, onko tiellä esimerkiksi routakuoppia tai jäähahloja, jotka voivat rikkoa rikkoa renkaan tai vanteen, Vesalainen ohjeistaa.
Mutta kumpi on alttiimpi vesivahingoille, sähköauto vai polttomoottorinen?
– Meidän datamme perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä, koska tapauksia on niin vähän. En näe, että jompikumpi käyttövoima olisi turvallisempi vedelle altistumiselle. Yhtä lailla kummankin käyttövoiman autot voivat vahingoittua suurista ja äkillisistä vesimassoista, Vesalainen summaa.
Sähköautojen akkutilat suojataan vahvalla alumiinilla, mutta akuston painetta tasaava huohotin voi pahimmillaan päästää vettä rakenteisiin. Kuva:SSS/Minna Määttänen
Sähkö- ja hybridiautojen korjauksiin erikoistunut Jesse Haapala Kokkolan Autohuollosta on eri linjoilla.
– Sanoisin, että riski äkillisestä vesivauriosta on polttomoottoreissa suurempi. Polttomoottorit imevät ilmaa, ja jos vettä pääsee mäntään, kiertokanget voivat mennä solmuun ja seurauksena on moottoririkko.
Haapalalle tulee mieleen eräs äärimmäinen tapaus viime vuodelta.
– Silloin, kun Espanjassa oli hirmutulvia, meille kuljetettiin Valenciasta rekalla Tesla, joka oli uinut ikkunareunaan asti vedessä. Auton pystyi ajamaan alas rekasta, ja se selvisi pelkällä avaamisella ja puhdistamisella.
Haapala korostaa, ettei kuitenkaan suosittele altistamaan sähköautojakaan vedelle.
– Jos akkutilaan pääsee vettä, niin eihän se hyvä asia ole. Kyllä sitä hapettumaa ja korroosiota näkyy säännöllisesti. Erityisesti sähköautojen huohotusventtiilit eivät ole tarkoitettu upotettavaksi.
Salon Korjaamopalveluiden yrittäjä Marko Rämö arvioi Haapalan tavoin, että sähköautot ovat paremmin turvassa vesivahingoilta.
– Sähköautojen akut ovat sen verran hyvin suojattuja, etten olisi niistä huolissani, hän sanoo.
Hän selventää, että polttomoottoreissa lämpötilavaihtelut voivat tehdä tepposia.
– Kun kylmää vesimassaa roiskuu kuuman turbon tai katalysaattorin päälle, voi seurauksena pahimmillaan olla ikävääkin jälkeä.
Vakuutus ei todennäköisesti korvaa vahinkoa, jos autoilija ajaa tietoisesti vesilammikkoon. Kuva:SSS/Minna Määttänen
LähiTapiola Etelän korvausjohtaja Tomi Rintala kehottaa varovaisuuteen.
– Karkeasti sanottuna, jos ajaa lätäkköön tai upottavaan veteen, vahinkoa ei korvata, koska autoilija on varomattomuudellaan aiheuttanut sen. Jos vedenpinta kuitenkin nousee ja tulvii auton ollessa pysäköitynä, tilanne on eri.
Hänen mukaansa tämänkaltaisista vahingoista löytyy heidän järjestelmistään hyvin vähän dataa.
– Autoilijat tunnistavat pääsääntöisesti hyvin vaaranpaikat, eli mitkä alikulut tulvivat ja mitkä ajoreitit patoutuvat.
Vesalaisen tavoin hän painottaa ajonopeuden hillitsemistä vetisillä ajokeleillä.
– Erityisesti polttomoottorit vikaantuvat herkästi, jos ajaa kovalla nopeudella veteen.