Väitöstutkimus ehdottaa ulkomaisia malleja sarja­valittajien pysäyttämiseen. Yhden miehen tehtailemat valitukset ovat viivyttäneet rakentamista Tampereella.

Kuvayhdistelmässä vasemmalla Tampereen raatihuone ja oikealla kaksi vihreää kirjanselkämystä, joissa teksti Suomen laki.

Avaa kuvien katselu

Tutkija Samuli Kulmalan mukaan sakot eivät välttämättä auta, jos sarjavalittamisen taustalla on mielenterveydellisiä ongelmia. Kuva: Marjut Suomi / Yle, Lucas Ekblad / Yle, kollaasi Nina Keski-Korpela / Yle

  • Käräjätuomari Samuli Kulmalan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja sarjavalittajien toiminnan estämiseksi.
  • Esimerkiksi Tampereella yksi henkilö on pysäyttänyt valituksillaan rakennushankkeita ja tonttikauppoja.
  • Kulmala ehdottaa muun muassa mallia, jossa sarjavalittajaksi todettu tarvitsisi luvan uusien oikeusjuttujen aloittamiseen.
  • Myös hallitus puuttuu asiaan. Se korottaa aiheettomien valitusten maksuja ja rajaa valitusoikeutta.

Valituksia tehtailevat sarjavalittajat voisi saada kuriin ainakin kahdella keinolla, kertoo tuore väitös.

Käräjätuomari Samuli Kulmalan väitöstutkimus oikeudenkäyntien väärinkäytöstä valottaa ulkomailla käytössä olevia ratkaisuja sarjavalittamisen pysäyttämiseksi.

Esimerkiksi Tampereella paikallinen mies on tehnyt 103 oikaisuvaatimusta kaupungin päätöksistä ja 81 valitusta hallinto-oikeuteen. Valitukset ovat pysäyttäneet lukuisia rakennushankkeita ja jäädyttäneet miljoonien eurojen arvosta tonttimyyntejä.

Kulmala väittelee 7. maaliskuuta Helsingin yliopistossa oikeuden väärinkäytöstä siviiliprosesseissa. Tutkimus käsittelee neljää eri oikeudenkäyntien väärinkäytön muotoa, joista yksi on sarjavalittajien eli kverulanttien toiminta.

– Jos väärinkäyttötarkoituksessa nostetut kanteet yleistyvät, ne voivat heikentää luottamusta tuomioistuimiin, Kulmala sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Käräjätuomari Samuli Kulmala työpaikallaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Avaa kuvien katselu

Ylen haastattelussa Kulmala kertoo, että jotkut häirintäkanteita nostavat tahot ja sarjavalittajat eivät välttämättä edes välitä oikeudenkäynnin lopputuloksesta, vaan ainoa tarkoitus on aiheuttaa kustannuksia ja ajan hukkaa toiselle osapuolelle. Kuva: Olli-Pekka Kursi / Yle

Kulmala työskentelee käräjätuomarina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Hänen aiemmassa kyselytutkimuksessaan selvisi, että 97 prosenttia viranomaistahoista totesi kohdanneensa sarjavalittajan työssään.

Ulkomaiset mallit tarjoavat ratkaisuja

Kulmalan tutkimuksessa esitellyistä malleista yksi on Englannin oikeuden summary judgement -menettely. Siinä heikosti perustellun kanteen eteneminen voidaan estää nopeassa menettelyssä.

Toinen malli on Englannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa tunnettu vexatious litigant -menettely. Siinä arvioidaan oikeudenkäynnissä, onko tietty henkilö lain tarkoittama sarjavalittaja. Jos näin todetaan, henkilöä voidaan kieltää nostamasta uusia kanteita ilman erillistä lupaa.

Kulmala korostaa, että pelkät sakot eivät välttämättä auta, jos sarjavalittamisen taustalla on mielenterveydellisiä ongelmia.

– Tulisi löytää keinoja, joilla vaikutetaan myös sarjavalittamisen taustalla vaikuttavaan syyhyn, eikä yksinomaan sen oireisiin, hän toteaa tiedotteessa.

Tampere kahlaa valituksissa

Suomessa oikeutta ei saa käyttää yksinomaan toisen vahingoittamisen tai haittaamisen tarkoituksessa.

Tampereella sarjavalittaja on piinannut kaupunkia yli vuoden ajan. Kaupunki on joutunut vetäytymään jääkiekon World Cup -turnauksen hakemisesta valitusten takia.

Tapaus sai kolme ministeriä ryhtymään toimeen. Oikeusministeri Leena Meri (ps.), kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sekä ympäristöministeri Sari Multala (kok.) käynnistivät tammikuussa selvityksen aiheettomien valitusten pysäyttämiseksi.

Kolmeen osaan jaettu kuva, joissa Sari Multala, Leena Meri ja Anna-Kaisa Ikonen.

Ministereiden käynnistämä selvitys on tarkoitus saada valmiiksi tämän hallituskauden aikana.

Poliisi aloitti joulukuussa esitutkinnan asiassa rikosnimikkeellä kiristyksen yritys.

Valitusoikeus vs. väärinkäytön estäminen

Valitusoikeus on demokratian kannalta tärkeä. Kunnissa tehdään valtavasti päätöksiä, ja kuntalaisten mahdollisuus tehdä valitus ratkaisuista on osa laillisuusvalvontaa.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Siina Raskulla.

Valitusoikeuden väärinkäyttöä ei tällä hetkellä pystytä rajoittamaan tehokkaasti ilman lakimuutosta. Mahdolliset muutokset vaatisivat niiden perustuslainmukaisuuden arvioimista sekä sovittamista oikeudenkäyntiä koskevaan sääntelyyn kokonaisuutena.

Kulmala kertoo Ylelle kanteen torjumisen varhaisessa vaiheessa olevan nykylainsäädännön mukaan mahdollista siviiliprosessissa, mutta senkin mahdollisuudet ovat suppeat.

– Se koskee tällaisia aika ilmeisiä väärinkäyttötapauksia, joissa kanne ei selvästi perustu lakiin tai faktat ovat aivan ilmiselvästi epätosia.

Hallitus on jo päättänyt nostaa aiheettomien valitusten maksuja hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kevään aikana eduskuntaan etenee alueidenkäyttölaki, joka rajaa asemakaavoituksen valitusoikeuden asianosaisiin.