Kun pääministeri Petteri Orpo pyysi yritysjohtaja Harri Bromania itäisen Suomen erityisedustajaksi, Broman halusi miettimisaikaa viikonlopun yli. Vaimonsa ja veljensä kanssa keskusteltuaan hän vastasi pääministerille kyllä.
Motonet-ketjun omistajiin kuuluvalla Bromanilla on vahva side ja näkemys itäiseen Suomeen. Vaikka hän on syntyjään stadin kundi, hän on asunut suurimman osan elämästään Joensuussa.
Kokemusta itäisen Suomen kehittämisestä Harri Broman sai jo ollessaan Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja. Tällöin liitto valmisteli itäisen Suomen ohjelman.
Bromanin pesti alkoi viime toukokuussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Hän on kiertänyt itäisen Suomen maakuntia aktiivisesti – kohdannut, kysellyt, kuunnellut.
”Minulla on kohtuullisen hyvä käsitys siitä, mitä itäisen Suomen eri maakunnissa ajatellaan”, Harri Broman kertoo.
Miksi itäinen Suomi tarvitsee erityiskohtelua?
”Kuuden maakunnan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun, alueella asuu vajaa miljoona asukasta. Se on merkittävä osa Suomea, mutta monista eri syistä johtuen se on jäänyt takamatkalle.
Kaikenlaiset investoinnit ovat kiven alla, elinvoima hiipuu, väki vanhenee ja vähenee. Oravanpyörä pitää saada käännettyä toiseen suuntaan.
Joku voi sanoa, että tyhjentyköön vain koko Itä-Suomi. On kuitenkin kaikkien etu, että koko Suomi voi hyvin.”
Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa tilanteeseen?
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut perustavanlaatuisesti Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Hyökkäyssodan seuraukset tuntuvat erityisesti raja-alueilla sekä laajemmin Itä-Suomessa.
Rajan mentyä kiinni myös venäläisten matkailu loppui, mikä iski rajuimmin juuri Itä-Suomeen.
Venäjän hyökkäyssodan myötä itäisen Suomen geopoliittinen merkitys on korostunut. Suomen itäraja on myös Euroopan itäraja. On siis sekä Suomen että Euroopan kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeä pitää itäinen Suomi elinvoimaisena ja asuttuna.”
Mikä on sinun roolisi itäisen Suomen vahvistajana?
”Itäisen Suomen erityisedustajana tehtäväni on tukea sitä, että hallituksen Itäisen Suomen ohjelman toimenpide-ehdotukset etenisivät. Prioriteetteja minulle on asetettu viisi: laatia esitys erityistalousaluekokeilumallista, invest-in-toiminta, jossa houkutellaan pääasiassa ulkomaalaisia yrityksiä Itä-Suomeen, energia-asiat, joissa painopiste on sähkö- ja kantaverkossa, luonto ja matkailu sekä saavutettavuus.
Minulla ei riitä natsoja kuin yhden asian konkreettiseen eteenpäin viemiseen – ja se on määräaikaisen erityistalousaluekonseptin laatiminen itäiseen Suomeen.
Toinen tehtäväkokonaisuus on edistää yhteistyötä itäisen Suomen eri toimijoiden välillä, on kyse sitten maakunnista, kaupungeista, elinkeinoelämästä tai kouluista.”
Miten olet onnistunut yhteistyön kehittämisessä?
”On toki ymmärrettävää, että jokaisella maakunnalla on omat intressinsä. Tavoitteena kuitenkin on, että pystyttäisiin toimimaan yhdessä kaikissa niissä asioissa, joissa se on mahdollista.
Koen, että tässä olemme oikeasti menneet eteenpäin. Alueilta löytyy nyt suurempaa halua yhteistyöhön. Kyseessä on ajattelutavan muutos. Eli ajatus siitä, että ollaan valmiita edistämään jotakin asiaa, vaikka se johtaisi siihen, että kaveri saa, mutta minä en.
On oivallettu, että voimme tehdä asioita jonkun muun hyväksi. Että esimerkiksi Pohjois-Karjala voi olla edistämässä erityistalousaluetta Etelä-Karjalaan, vaikka se ei itse suoranaisesti hyödy siitä.”
Ehdotat erityistalousalueiden perustamista Itä-Suomeen. Mistä on kyse?
”Olen jättänyt ministeriöille ehdotuksen siitä, että kahteen maakuntaaneli Kainuuseen ja Etelä-Karjalaan perustettaisiin erityistalousalueet. Kaupungit olisivat Kajaani ja Imatra. Minun on helppo viedä eteenpäin ehdotusta, koska se on kuuden maakunnan yhdessä päättämä.
Kyseessä olisi kokeilu, ja jos tulokset olisivat hyviä, toiminta voisi laajentua. Euroopan unioni määrittelee tarkat reunaehdot ja niiden mukaan Suomeen voi perustaa erityistalousalueita vain itäiseen Suomeen ja Lappiin.
Käytännössä erityistalousalue tarkoittaa sitä, että alueelle houkuteltaisiin yksityistä rahaa investointien muodossa.
Erityistalousalue voi tarkoittaa investoivalle määräaikaista vapautusta yhteisöverosta, kiinteistöverosta tai eri työnantajamaksuista. Erityistalousalueen henkeen kuuluu myös nopeutettu luvitus ja kaavoitus.”
Onko erityistalousalueissa itäisen Suomen pelastus?
”Eivät ne yksin riitä, mutta ne toisivat mahdollisuuden saada alueelle positiivista kehitystä.
Jatkossa erityistalousalueita voitaisiin perustaa kaikkiin kuuteen maakuntaan. Puhuttaisiin siis minimissään kuudesta, maksimissaan jopa kymmenestä erityistalousalueesta. Silloin niistä alkaisi olla jo jotain hyötyä.
Olen päässyt vierailemaan Puolan ja Liettuan erityistalousalueilla ja lisäksi olen tutustunut monien muiden maiden, kuten Ranskan ja Italian, erityistalousalueisiin. En tiedä yhtään valtiota, jossa alueita ei olisi laajennettu ja kehitetty lisää. Miksi he tekisivät lisää, jos homma ei toimisi?
Suurin osa erityistalousalueille saaduista investoinneista on tullut maan rajojen ulkopuolelta. Liettuan suurimmalla erityistalousalueella kysyin, kuinka moni yritys olisi asettunut sinne ilman erityistalousalue-etuja. Vastaus oli, että nolla. Tämä täytyy ymmärtää: jos investoinnit eivät tule Suomeen, ne menevät ulkomaille.”
Miksi Suomessa ei jo ole erityistalousalueita?
”Tätä minulta kysytään aina. Erityistalousalueita on ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Jopa maailman rikkaimpiin maihin kuuluvassa Norjassa on niitä.
Meillä asia ei ole ollut kovin isosti esillä. Väitän, että tähän vaikuttaa kolme sanaa, jotka ohjaavat vahvasti suomalaista poliittista päätöksentekoa: nimittäin perustuslaki, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Pelätään, että niitä rikotaan. Niiden taakse on myös helppo piiloutua ja olla tekemättä mitään.
Suomen bruttokansantuote ei ole kuitenkaan kasvanut kahdeksaantoista vuoteen. Pikkuhiljaa olisi alettava ymmärtää, että on toimittava toisella tavalla. On oltava valmiita tekemään uusia rohkeita asioita. Eivätkä nämä erityistalousalueet ole edes mitenkään rohkeita.”
Onko vaara, että ehdotuksesi jäävät tyhjiksi kirjaimiksi?
”Nyt pallo on poliittisilla päättäjillä. Voinhan minä näitä lippuja ja lappuja toimitella ministeriöille, mutta ratkaisevaa on poliittinen päätöksenteko.
Itäinen Suomi tarvitsee tekoja, ei vain sanoja. Erityistalousalueiden perustaminen on konkreettinen toimenpide, askel eteenpäin. Haluaisin, että lainsäädäntö erityistalousalueiden perustamiseksi saataisiin valmiiksi jo tällä vaalikaudella, jotta seuraava hallitus pääsisi sitä toteuttamaan. Asiat vain etenevät tuskastuttavan hitaasti.”
Voisiko matkailu olla yksi itäisen Suomen valtti?
”Ehdottomasti. Tässäkin tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Ei auta, että yksi markkinoi Kolia, toinen Tahkovuorta ja kolmas Saimaata.
Olisi pystyttävä rakentamaan isompi yhteinen brändi Itä-Suomen kokonaisuudesta. Se ei voi olla mikään kahdeksantoista rivin selostus, vaan sen pitää olla lyhyt ja ytimekäs. Nimikin on jo valmiina: Lakeland sopii kaikkiin kuuteen maakuntaan. Lakelandia ei ole missään muualla maailmassa. Eihän kukaan tuolla Euroopassakaan puhu Levistä tai Saariselästä, vaan se on Lapland.”
Mitä vahvuuksia itäisessä Suomessa on?
”Siellähän on potentiaalia vaikka mihin. Itä-Suomessa on superhienot yliopistot. LUT on ihan maailman parhaita yliopistoja energia-asioissa, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus fotoniikassa ja metsäosaamisessa sekä Kuopio lääketieteessä.
Itäisessä Suomessa on huippuhyvää osaamista ja tutkimusta. Niiden ympärille pitäisi pyrkiä rakentamaan investointeja. Kaikissa maakunnissa on myös tasokkaat ammattikorkeakoulut.
Tiedän myös omasta kokemuksesta, että itäisessä Suomessa on äärimmäisen hyvää työvoimaa: motivoitunutta ja sitoutunutta.
Mutta jotta itäiseen Suomeen saadaan investointeja, on infran toimittava. On oltava lentoliikennettä, sujuva raideliikenne, hyvät maantiet ja digitaalinen saavutettavuus. Infran kuntoon saaminen vie valtavan paljon rahaa, mutta se on perusedellytys sille, että Itä-Suomi pärjää.”
Harri Broman, 64
Ura: Yritysjohtaja, kauppaneuvos Harri Broman on Motonet-ketjun omistajan Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja. Toukokuusta 2025 maaliskuuhun 2026 hän toimii itäisen Suomen erityisedustajana.
Asuu: Joensuussa.
Perhe: Vaimo, kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
Motto: Asenne ratkaisee.