Tutkimuksen mukaan korona ja influenssa voivat vaikuttaa kehoon pitkään kuumeen ja yskän häviämisen jälkeen.
Yhdysvaltalaisen Tulanen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet hiirimallin avulla, miten influenssan ja koronavirustaudin pitkäaikaisvaikutukset eroavat toisistaan.
Frontiers in Immunology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sekä influenssa että korona voivat aiheuttaa pysyviä keuhkovaurioita.
Sen sijaan vain toinen jättää jälkiä aivoihin.
Keuhkokudos
Tutkimuksen mukaan sekä influenssassa että koronassa keuhkokudokseen kertyy kollageenia eli arpeutumiseen liittyvää proteiinia. Myös immuunisolut pysyvät aktiivisina tavallista pidempään.
Nämä muutokset voivat jäykistää keuhkokudosta ja selittää sitä, miksi jotkut ihmiset kärsivät hengenahdistuksesta jopa kuukausien jälkeen sairastumisesta.
Myös pysyvät keuhkovauriot ovat mahdollisia.
Kun tutkijat tarkastelivat asiaa tarkemmin, he löysivät yhden eron.
Influenssan jälkeen hiirten keuhkot siirtyivät korjaustilaan lähettäen erikoistuneita soluja vaurioituneille alueille auttamaan hengitysteiden limakalvon uudelleenrakentamisessa.
Tämä korjausvaste puuttui suurelta osin koronainfektion jälkeen. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että virus saattaa häiritä keuhkojen luonnollista paranemisprosessia.
Suomessa oli kova tarve kasvomaskeille ja hengityssuojaimille koronapandemian alkuvaiheessa. ANNA JOUSILAHTI
Tulehdusta ja verenvuotoalueita
Suurin ero pitkäaikaisvaikutuksissa ei löytynyt kuitenkaan keuhkoista vaan aivoista, vaikka kumpikaan virus ei ollut levinnyt aivokudokseen.
Koronan sairastaneilla hiirillä havaittiin merkkejä jatkuvasta aivotulehduksesta ja pieniä verenvuotoalueita edelleen viikkojenkin jälkeen, kun virus ei enää ollut elimistössä havaittavissa.
Geeniekspressioanalyysi paljasti jatkuvan tulehdussignaloinnin sekä serotoniinin ja dopamiinin säätelyyn liittyvien reittien häiriintymisen, jotka ovat läheisesti yhteydessä mielialaan, kognitioon ja energiatasoihin.
Nämä pysyvät muutokset puuttuivat suurelta osin influenssatartunnan saaneista eläimistä.
Pitkäaikaiset vaikutukset aivoihin olivat ainutlaatuisia SARS-CoV-2:lle.
Tulokset auttavat selittämään, miksi pitkittyneeseen koronaan liittyy usein neurologisia oireita, kuten aivosumua, väsymystä ja mielialan vaihteluita.
– Molemmissa infektioissa havaitsimme pysyvän keuhkovaurion. Mutta pitkäaikaiset vaikutukset aivoihin olivat ainutlaatuisia SARS-CoV-2:lle. Tämä ero on ratkaisevan tärkeä pitkäaikaisen koronan ymmärtämiseksi, sanoo tohtori Xuebin Qin, tutkimuksen pääkirjoittaja sekä mikrobiologian ja immunologian professori MedicalXpressissä.
Tutkijat uskovat, että biologisten muutosten tunnistaminen auttaa kehittämään parempia ja tehokkaampia hoitokeinoja pitkäkestoisista oireista kärsiville ihmisille.