Avainkysymys on, kuinka tehokkaasti Yhdysvallat ja Israel kykenevät tuhoamaan Iranin vastaiskukyvyn.
Avaa kuvien katselu
Iranilaissotilaat näyttivät torstaina voitonmerkkiä Venäjän ja Iranin sotaharjoituksessa Omaninlahdella. Kuva: Iranin armeija / EPA
- Iran on vastannut yllättävän tehokkaasti USA:n ja Israelin hyökkäykseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun Christian Perheentupa.
- Syynä on se, että Iran on ottanut opiksi aiemmista iskuista ja hajauttanut asejärjestelmänsä.
- Asiantuntijat uskovat sodan pitkittyvän. Iranin hallinto on ideologisesti vahva, eikä se välttämättä murru.
Iranin armeija on kyennyt vastaamaan yllättävän hyvin Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäykseen. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Christian Perheentupa A-studion haastattelussa keskiviikkona.
– Se on varmasti ollut Yhdysvalloille yksi suurimmista yllätyksistä, miten paljon Iran on kyennyt ampumaan ohjuksia, Perheentupa sanoo.
Hänen mielestään näyttää siltä, että Iran on ottanut opiksi Yhdysvaltojen viime kesän iskuista, jotka kohdustuivat Iranin ydinlaitoksiin.
– He ovat hajauttaneet asejärjestelmänsä ja joukkonsa ja antaneet selkeät ennakkotehtävät, että kun jos ja kun sota alkaa, teidän tehtävänne on ampua näihin kohteisiin.
Perheentuvan mukaan avainkysymys on, kuinka tehokkaasti Yhdysvallat ja Israel kykenevät tuhoamaan Iranin vastaiskukyvyn.
– Se tarkoittaa ohjusten valmistuspaikkoja ja kaikkea infrastruktuuria, jonka he tarvitsevat asejärjestelmien käyttöön.
Perheentupa arvelee, että Yhdysvalloilla ja Israelilla voi olla tähän hyvät edellytykset tiedustelutietojensa ansiosta.
– Operaation alussa he kykenivät eliminoimaan niin tehokkaasti jopa viisikymmentä ylimmän johdon edustajaa.
Sota voi pitkittyä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi maanantaina Valkoisessa talossa, että Iranin operaatio kestää 4–5 viikkoa, mutta tarvittaessa Yhdysvalloilla on kykyä jatkaa sotaa paljon pitempään.
– Tällaisilla viestillä valmistellaan kotiyleisöä, mutta samaan aikaan tämä on viestintää Iranin johdon suuntaan, että meillä on valmius jatkaa tätä pitkään, ja samalla viesti myös Iranin kansalle, että tuki teidän hallinnon kumoamiseksi jatkuu, Perheentupa pohtii.
Hän myös uskoo, että Trumpin viesti on totta.
– Kyllä Yhdysvalloilla, maailman johtavalla sotilaallisella mahdilla, on kyky jatkaa pitkään tällaista operaatioita.
Helsingin yliopiston Lähi-itään ja Iraniin perehtynyt lehtori Joonas Maristo pitää mahdollisena, että sota pitkittyy.
– Nyt eletään sellaista aikaa, että kun Yhdysvallat ja Israel rikkovat kansainvälistä oikeutta ja tekevät tällaisen hyökkäyksen, siihen ei ole tapana puuttua. Toisaalta on niin, että hallinto Iranissa on hyvin epäsuosittu. Siltä kannalta on perusteltua ajatella, että hallinto vaihdettaisiin tai vaihtuisi.
Iranin hallinto pitää sitkeästi kiinni ideologiastaan
Maristo ei kuitenkaan usko, että Iranin hallinto välttämättä vaihtuu.
– Islamilaisen tasavallan historiassa on käyty monia puhdistuskampanjoita. Sisäinen oppositio on kutistunut olemattomiin. Ei ole mitään yhtä henkilöä, joka johtaisi oppositiovoimia. Lisäksi maan väkivaltakoneisto on täysin regiimin ja vallankumouskaartin käsissä, ja se kova ydin, joka kannattaa tätä regiimiä Iranissa, niin heiltä ei taistelutahto lopu.
Mariston mukaan tämä ideologinen ja uskonnollinen regiimi eli hallinto on perustanut olemassaolonsa taisteluun, ja Yhdysvallat on ollut sen päävihollinen jo kymmeniä vuosia.
– Ei se tätä kovaa ydintä harmita, jos lähdetään taisteluun.
Trumpin mukaan sodan suurin aalto on kuitenkin vasta edessä päin. Voiko se murtaa Iranin hallinnon?
– Kyllä se tietenkin voi vaikuttaa siihen, että selkäranka murtuu, mutta tässä on kyseessä ideologinen uskonnollinen hallinto, joka perustaa ajattelunsa ideologiaan, että ei ole huono vaihtoehto kuolla sodassa.
Trump on väläyttänyt myös mahdollisuutta lähettää maajoukkoja Iraniin, mutta Perheentupa ei usko, että näin tapahtuu.
– Tällä hetkellä pidän sitä epätodennäköisenä johtuen siitä, että Yhdysvalloilla on hallinnossa ja ympäri maata paljon Irakin ja Afganistanin veteraaneja. Ei heillä ole halua lähteä tälle alueelle pitkiin uusiin sotiin.
Sakari Sirkkanen haastatteli Maanpuolustuskorkeakoulun Christian Perheentupaa ja Helsingin yliopiston Joonas Maristoa A-studiossa 2.3.2026.