Donut Labin akun toisessa mittauksessa akkua ladattiin korkeissa lämpötiloissa. Tiedotteen mukaan akku toimii paremmin kuumissa lämpötiloissa kuin perinteinen litiumioniakku.

Testi. VTT:n suorittamassa toisessa akkutestissä Donut Labin akkua testattiin kuumissa olosuhteissa. Donut Lab

Donut Labin akun VTT-mittaustestien toinen osa on julkistettu. Näissä testeissä on keskitytty akun lataamiseen ja käyttäytymiseen korkeissa lämpötiloissa. Tiedotteen mukaan Donut Battery kestää kuumuutta äärimmäisen hyvin ja tarjoaa silloin jopa vieläkin suuremman kapasiteetin.

Tiedotteessa kerrotaan että Donut Battery suoriutuu korkean lämpötilan rasituksessa jopa aikaisemmin ilmoitettua paremmin. 80 asteen testissä akkukenno pystyi hyödyntämään 110 % kapasiteetistaan. Tämä johtuu Donut Labin mukaan siitä, että kennon sisäinen resistanssi on alhaisempi korkeissa lämpötiloissa, mikä tarkoittaa, että jännitteen pudotus purkautumisen aikana on pienempi kuin huoneenlämmössä.

Donut Labin tiedotteen mukaan akku myös jatkoi toimintaansa täysin normaalisti testin jälkeen, eikä siinä tapahtunut näkyviä muutoksia.

100 asteen testissä Donut Battery pystyi hyödyntämään noin 107 % kapasiteetistaan. Se myös latautui takaisin 4,15 volttiin samalla latauskapasiteetilla kuin huoneenlämmössä. Akku ja sen aktiiviset materiaalit olivat edelleen täysin toimintakykyiset, vaikka kennon vakuumirakenne menettikin tiiviytensä 100 asteessa, tiedotteessa todetaan.

– Perinteiset litiumioniakut ovat hyvin herkkiä kuumuudelle, ja niiden käyttölämpötilan yläraja on tyypillisesti noin 60–70 astetta. Korkeat lämpötilat lisäävät akkukennojen vaurioitumisen riskiä ja lyhentävät niiden käyttöikää. Korkea lämpötila voi myös aiheuttaa kennon sisällä kiihtyviä reaktioita, ja pahimmassa tapauksessa lämpökarkaamisen riski nousee huomattavasti. Donut Batteryn osalta lähtötilanne on täysin erilainen, koska se ei sisällä syttyviä nestemäisiä elektrolyyttejä, jonka vuoksi maksimi käyttölämpötila on korkeampi, sanoo Donut Labin teknologiajohtaja Ville Piippo yhtiön tiedotteessa.

Edelleen kysymysmerkkejä

Tiedotteesta ja VTT-raportista ei selviä, onko mitattu kenno sama kuin ensimmäisissä mittauksissa. Tätä akkuasiantuntijat peräänkuuluttuvat ensimmäisten testien jälkeen.

Ensimmäinen raportti on päivätty 9.2.2026 ja toinen 27.2. 2026. Ensimmäisessä testissä testattiin vain yhtä kennoa, kun toisessa testissä oli peräti kolme erilaista kennoa.

Seuraava testiraportti julkaistaan viikon päästä maanantaina 9.3.2026 klo 15.00.

Ensimmäisen testin mysteerit

Ensimmäisen VTT-testiraportin mediahuomio oli poikkeuksellinen. Tavallisen kansalaisen kiinnostus yksittäistä akun mittaustulosta kohtaan on tuskin koskaan ollut yhtä suurta.

Ensimmäisissä VTT:n mittauksissa testattiin siis vain Donut Labin akun latausnopeutta. Akku saavutti testeissä luvatut 11 C:n latausnopeudet, mutta kuumeni testeissä myös voimakkaasti. Yhdessä mittauksessa lataus jouduttiin keskeyttämään, koska akun lämpötila saavutti 90 astetta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkö Juho Heiskan mukaan akussa on siis paljon sisäistä vastusta eli resistanssia. Hän myös arvioi, että testattu kenno on litiumioniakku, vaikka Donut Lab itse toisin väittää.

Aalto-yliopiston akkukemian ja -materiaalien professori Tanja Kallion mukaan lopullista päätelmää akkukemiasta ei ensimmäisen testin perusteella voinut tehdä.

– Pelkän lataus-purkukäyrän perusteella ei pysty arvioimaan, onko kyseessä litiumakku. Käytetty jänniteväli on laajahko, mikä viittaisi esimerkiksi litiumioniakkuun tai natriumioniakkuun. Emme kuitenkaan tiedä, onko VTT:n testaamassa kennossa vain yksi kenno vai useampia. Emme siis tiedä, onko kyseessä yksikkökennon purku-latauskäyrä, minkä vuoksi asiaa ei tämän tarkemmin voi analysoida, Kallio taustoitti ensimmäisiä testituloksia.

Tulokset nostivat kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin antoivat niihin selkeitä vastauksia. Raportin ulkopuolelle oli jätetty mm. akun energiatiheydestä kertovat tiedot.

Kenno olisi kuollut 20-30 syklin jälkeen

Kritiikkiä VTT:n testiä kohtaan ei tullut vain Suomesta. Giessenin yliopiston tohtori Joachim Sann kommentoi viikonloppuna VTT:n ensimmäisen akkurtestin tuloksia saksalaisessa Geladen-podcastissa. Sann on erikoistunut sähkökemiallisen energian varastoinnin ohutkalvomenetelmiin. Hän totesi VTT:n raportista puuttuvan akun perusmäärittelyn.

– Aivan ensimmäiseksi selvitetään, kuinka suuri kenno on, kuinka painava se on ja mitä muita ominaisuuksia sillä on, kuten liitännät ja niin edelleen. Kaikki nämä tiedot puuttuvat, Sann aloittaa analyysinsä.

Sann jatkaa, että Donut Labin määrittelemät testit jättävät pois kaiken sen, miten akkujen lataustesteissä yleensä poistetaan ylimääräiset muuttujat.

– Oikea testaus tehtäisiin hyvin hitailla lataus- ja purkunopeuksilla, kuten 0,05 C. Eli 20 tuntia latausta ja 20 tuntia purkua, jotta kennon vastuksesta johtuvat häviöt (ohmiset häviöt) voidaan jättää huomiotta ja nähtäisiin todella itse kennokemia. Tätä nopeutta nostettaisiin sitten vaiheittain, kunnes tehtäisiin yhden C:n lataustesti. Tässä se on kuitenkin aloitusteho. Kun perusmittaukset on tehty, siirryttäisiin nopeustesteihin, esimerkiksi 2 C, 5 C tai 11 C, kuten VTT:n testissä on tehty. Mutta nekin pitäisi toistaa useita kertoja ja dokumentoida. Ja ennen kaikkea kaikki tämä tehtäisiin erittäin tarkasti määritellyissä lämpötiloissa, Sann kritisoi VTT:llä tehtyä ensimmäistä testiä.

Sann myös lyttää testin perusteella arvion Donut Labin hurjasta 100 000 syklikestävyydestä. Akun coulombinen hyötysuhde on kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla kestääkseen 100 000 sykliä. 11 C:n latauksella kestoksi tulee Sannin mukaan vain murto-osa tästä.

– Ja heillä on tässä alle 99 prosentin coulombinen hyötysuhde, kun ladataan 11 C:n nopeudella. Kennolla, jonka käyttöikä on 100 000 sykliä, hyötysuhteen pitäisi olla 99,9999 %. Silloin puhutaan 100 000 syklistä. Normaaleilla kennoilla se on 99,99 %. Tämä ei saavuta VTT:n testissä edes 99 prosenttia. Jos jatkaisin näitä 11 C:n lataussyklejä tällä coulombisella hyötysuhteella, kenno olisi kuollut 20–30 syklin jälkeen, Sann toteaa Donut Labin akun sykleistä.