Kolme neljästä suomalaisesta ei tiedä, mitä tapahtuu aviopuolison omaisuudelle.
Avaa kuvien katselu
Monet eivät tiedä, mitä omaisuudelle käy kuoleman jälkeen. Kauniaisten kirkkoon on rakennettu lego-teoksia. Kuva: Matti Myller / Yle
- Kolme neljästä suomalaisesta ei tunne perintölakia, selviää Lähi-Tapiolan kyselystä.
- Monet uskovat virheellisesti, että leski perii automaattisesti aviopuolison lapsiperheissä. Lain mukaan perillisiä ovat kuitenkin lapset, jos testamenttia ei ole.
- Leskellä on oikeus saada tasinkoa, jos hän on puolisoaan varattomampi.
Kuka perii ja kenet? Ja kenet perii hukka?
75 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mitä tapahtuu vainajan omaisuudelle, jos toinen aviopuolisoista kuolee ja hänellä on lapsia. Näin kertoo tuore Lähi-Tapiolan kyselytutkimus.
Lähes puolet suomalaisista uskoo virheellisesti, että leski perii automaattisesti aviopuolison lapsiperheissä. Leski ei todellisuudessa peri mitään ilman testamenttia, mutta tasinkoon hänellä on oikeus.
Lähi-Tapiolan Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi sanoo, että kyselytutkimuksen perusteella suomalaisissa perheissä vallitsee suuria harhaluuloja perintöasioista.
– Tämä on harhaluulo, ja leski ei automaattisesti peri mitään, sanoo johtaja Veera Lammi LähiTapiolan Henkiyhtiöstä.Leski ei lähtökohtaisesti peri mitään
Kyselyssä yleisin vastaus (36 %) oli, että vainajan omaisuus jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken. Alla oleva grafiikka näyttää, miten ihmiset vastasivat.
Uskomus ei pidä paikkaansa. Perintökaaren mukaan vainajan ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä. Vainajan puoliso eli leski perii vain silloin, jos vainajalla ei ole lapsia – tai jos asiasta on määrätty testamentissa.
Lesken todellinen asema määräytyy osituksen kautta. Jos pariskunnalla ei ole avioehtoa, tehdään puolison kuoltua ositus, jossa omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Mutta kyseessä ei ole perintö.
Leski voi saada niin sanottua tasinkoa, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin edesmenneen puoliso, mutta tämä pienentää lapsille tulevaa perintöä. Jos leski on varakkaampi, hän ei saa tasinkoa.
– Tilanteet voivat olla tosi moninaisia riippuen siitä, onko uusioperhettä, onko testamentteja tehty, mitkä ovat omistussuhteet ja varallisuussuhteet, Lammi sanoo.
Mitä leski saa ja milloin?
Lesken asema perinnönjaossa määräytyy ensisijaisesti perheolosuhteiden, avio-oikeuden ja mahdollisen testamentin perusteella. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, tulee ensin ennen perinnönjakoa tehdä omaisuuden ositus, jossa puolisoiden välinen omaisuus tasataan.
Jos leski omistaa vähemmän, on hän oikeutettu saamaan osituksessa omaisuutta tasinkona, eikä tästä omaisuudesta tarvitse maksaa perintöveroa.
Jos vainajalla on lapsia tai niin sanottuja rintaperillisiä, leski ei peri puolisoltaan mitään, ellei testamentti niin sano.
Lapsettomassa avioliitossa leski perii koko omaisuuden, ellei testamentilla ole muuta määrätty.
Vaikka leski ei perisi mitään, hän nauttii lain mukaan niin sanotusta asumissuojasta. Vaikka perilliset vaatisivat perinnönjakoa, leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto hallinnassaan. Useimmiten leski on myös kuolinpesän osakas avio-oikeutensa perusteella, vaikka varsinainen perintöoikeus puuttuisi.
Avoparit erityisasemassa
Avoparien tilanne on selkeämpi kuin avioparien, mutta avopuolison asema on myös heikompi kuin aviopuolison.
Avaa kuvien katselu
Perinnöstä ja testamentista olisi hyvä puhua, vaikka se tuntuisi kiusalliselta, sanoo Lähi-Tapiolan Veera Lammi. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia, vaikka parilla olisi yhteisiä lapsia. Edes omaisuutta ei ositeta.
– Siinä mielessä avopuolison asema on erilainen kuin aviopuolison, Lammi sanoo.
Lammi kehottaa perheitä keskustelemaan perintöasioista etukäteen avoimen keskustelun kautta.
– Toivoisin, että niissä voisi olla semmoinen ajatus, että ne käydään sitä varten, että me turvataan meidän läheisiä. Ne voisi olla enemmän osa perheen normaalia talouden suunnittelua, hän sanoo.
– Meillä jokaisella olisi hyvä olla jonkinlainen peruskäsitys siitä, mihin se perintö on menossa ja paljonko sitä on tulossa.
Lähi-Tapiolan aiemman kyselytutkimuksen mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin.
Tutkimukseen vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19.9.2025 välisenä aikana.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
Korjaus 4.3.2026 klo 13.25 otsikkoa muokattu, lisätty sana lapsiperheissä, jotta otsikko viittaisi selkeämmin jutun sisältöön.