Helsingin alueella on ainakin parikymmentä 1500–1600-luvuilla muodostunutta kartanoa. Niistä alle puolet on yksityisomistuksessa.
Avaa kuvien katselu
Kulosaaren kartanossa aukeaa pop up -kahvila ja taidenäyttely maaliskuun puolivälissä. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Helsingin kaupunki on vuosikausien ajan laittanut myyntiin rakennuksia ja kiinteistöjä, joille kaupungilla ei ole käyttöä.
Myyntilistoille päätyy toisinaan jopa satoja vuosia vanhoja kartanoita, ja tällaisen kiertokulun kautta kartanot voivat saada kokonaan uuden tarkoituksen.
Kaksi tuoretta esimerkkiä löytyy Itä-Helsingistä: sekä Kulosaaren kartano että Vuosaaressa sijaitseva Nordsjön kartano avaavat ovensa yleisölle näillä näkymin maaliskuun aikana.
Kävimme kurkistamassa, miltä nämä kartanot nyt näyttävät.
Kulosaaressa toimii sauna ja pian myös kahvila
Elokuussa 2025 veljekset Riku ja Rami Lähdemäki laittoivat nimensä kauppakirjaan, jolla Kulosaaren kartano siirtyi RL Tilat oy:lle 114 000 euron kauppahintaan.
Lokakuusta alkaen kartanon rantasaunalla on järjestetty avoimia saunavuoroja, ja maaliskuussa myös kartanon päärakennus aukeaa yleisölle.
– Päivä on jo lukittu, eli 18. maaliskuuta kartanossa aukeaa paikallisten taiteilijoiden taiteesta koostuva näyttely sekä kahvila, joka on aluksi pop up -luonteinen, mutta jatkuu kesällä pysyvämpänä, kertoo Kulosaaren kartano oy:n toimitusjohtaja Marika Lähdemäki.
Kulosaaren kartanon uudet omistajat ovat remontoineet päärakennusta yli puolen vuoden ajan. Marika Lähdemäki kertoo videolla, millaiseksi hän haluaisi kartanoympäristön muovautuvan.
Reilun puolen vuoden aikana kartanossa on tehty perustavia siivoustöitä, sillä rakennus on ollut useita kertoja talonvaltaajien kohteena. Lisäksi seinät ovat saaneet maalia pintaan, ja parhaillaan on menossa wc-tilojen kunnostukset.
Lähdemäen visioissa kartano on jatkossa kahvila- ja saunatoiminnan lisäksi kokonaisuus, josta voi vuokrata erilaisia tiloja esimerkiksi yksityisiä juhlia varten.
Avaa kuvien katselu
Marika Lähdemäki asettaa taulunpidikettä paikalleen Kulosaaren kartanon päärakennuksessa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
– Toivomme, että tästä tulisi kansalaisten oma olohuone. Alueella liikkuu paljon ulkoilijoita, jotka voivat poiketa täällä ja nauttia kahvilan tuotteista tai käydä vaikka saunassa.
Helsingin kaupungin tulevissa suunnitelmissa alueelle mahdollistettaisiin myös matkailuautoparkki, mikä avaisi kartanon yrittäjälle mahdollisuuden muutamien majoitusmökkien vuokraamiseen.
Kulosaaren kartanon vaiheita
Kulosaaren kartano sijaitsee Herttoniemen kaupunginosassa, Kivinokan luonto- ja vapaa-ajanviettoalueen tuntumassa.
Tila on tunnettu 1500-luvulta rälssitilana, ja vuonna 1619 siitä muodostettiin säteriratsutila.
Tila sai nykyisen ilmeensä 1800-luvulla, jolloin 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus kunnostettiin uudeksi päärakennukseksi.
Kartanon omistajina on ollut useita merkkihenkilöitä, kuten sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd ja vapaaherra Johan Cronstedt.
Ehrensvärd perusti vuonna 1753 kartanon maille vapaamuurareiden lastenkodin, joka oli tiettävästi lajissaan maan ensimmäinen.
Cronstedtin kuoltua leski tarjosi Stuguön saarta (Kulosaari) kaupungille, joka ei kuitenkaan katsonut sitä tarvitsevansa. Saari myytiin yhtiölle, joka perusti Kulosaaren huvilakaupungin.
Vuonna 1927 kartano siirtyi Helsingin omistukseen. Kartano tiluksineen liitettiin suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin vuonna 1946.
Kartanoalueen entiset pellot ja metsäalueet on otettu virkistyskäyttöön siirtolapuutarha-, viljelypalsta- sekä kesämaja-alueiksi.
1930-luvulta alkaen kartanoa on hallinnoinut Helsingin yhteisjärjestö JHL ja sen edeltäjät. JHL:n vuokra-aika päättyi syksyllä 2023, kun kaupunki päätti laittaa kartanon myyntiin.
Elokuussa 2025 kaupunki tiedotti myyneensä Kulosaaren kartanon kiinteistökehitykseen erikoistuneelle RL Tilat Oy:lle.
Kartanolla ja sen ympäristössä kuvattiin suositun Suurmestari-ohjelman vuonna 2020 näytettyjä jaksoja.
Lähteitä: Historia Helsinki, Kulosaaren kartanon historiallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019
Ranskalaistyylinen maalaiskartano Itä-Helsingin laitamilla
Syvempänä idässä sijaitsee myös toinen historiallinen kartano, joka on kokenut muodonmuutoksen.
Riikka-Maria Lemmingin yritys Ranskalainen kauppa oy osti Nordsjön kartanon Helsingin kaupungilta 393 000 eurolla marraskuussa 2021.
Riikka-Maria Lemmingin Haagaan perustama Ranskalainen kauppa on muuttanut Vuosaareen Nordsjön kartanoon.
Lemminki ei halua sanoa vielä tarkkaa avajaispäivää, koska aiemmin julkilausutut ajankohdat ovat siirtyneet niin moneen kertaan.
Perjantaina 27. helmikuuta hän sai kuitenkin kaikki tarvittavat lupa- ja byrokratia-asiat hoidettua, ja puolivirallisesti kartano on ollut auki jo viime viikonlopusta alkaen.
Lemmingin mukaan kauppa oli käytännössä avausvalmiina jo viime kesänä, mutta jatkuvaa säätöä on aiheutunut lupa-asioiden lisäksi putkistosta, ilmastoinnista, palomääräyksistä ja milloin mistäkin.
Avaa kuvien katselu
Yrittäjä Riikka-Maria Lemminki korjaa kristallikruunua Nordsjön kartanon yläkerrassa Helsingin Vuosaaressa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Nyt hän sanoo olevansa tilanteeseen kohtuullisen tyytyväinen.
– Täällä käy aika paljon ohikulkijoita kyselemässä ja kurkkimassa. Heiltä saamani palautteen mukaan olemme onnistuneet aika hyvin alkuperäisessä visiossamme, jossa ranskalainen maalaiskartano kohtaa Vuosaaren kartanomiljöön.
Lemminki tuo itse maahan Ranskasta muun muassa saippuaa, sinappia, laventelia sekä erilaisia vaatteita. Nordsjön kartano muistuttaakin jonkinlaista maalaiskartanon, kyläkaupan ja kahvilan hybridiversiota.
Helsingin alueella on ainakin parikymmentä 1500–1600-luvuilla muodostunutta kartanoa. Niistä alle puolet on yksityisomistuksessa.
Nordsjön kartanon vaiheita
Nordsjön kartano sijaitsee Vuosaaren sataman länsipuolella, Vuosaaren liikuntapuiston, golfkentän ja Uutelan ulkoilualueen väliin jäävällä alueella.
Kartano on entinen Backmannin ratsutila, johon liitettiin 1600-luvulla kaksi muuta taloa. Nykyinen päärakennus ja puisto ovat 1800-luvun lopulta.
Vuonna 1909 kartano alkoi myydä mailtaan huvilapalstoja. Vuonna 1937 tilan osti merkittävä Vuosaaressa toiminut tiili- ja kevytbetonitehdas Saseka.
Kartanon isännöitsijä, vapaaherra Fabian Wrede, asui kartanossa 1960-luvulle asti.
Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin Helsinkiin ja kartanon maat rakennuksineen ja puistoineen siirtyivät Helsingin kaupungille.
Helsingin Diakonissalaitos vuokrasi kartanon kaupungilta 1997, ja piti siellä monikulttuurista perhekeskus Villa Familiarista noin kymmenen vuoden ajan. Diakonissalaitoksen jälkeen kartanossa toimi Helsingin kaupungin päiväkoti.
Marraskuussa 2021 kartanon osti kaupungilta 393 000 eurolla Ranskalainen kauppa Oy, joka kunnostaa kartanosta liike- ja ravintolatilaa.
Kartanon ympäristössä on kuvattu muun muassa tv-ohjelmia Top Gear sekä Queen of Fucking Everything.
Lähteitä: Historia Helsinki, asemakaavamuutoksen selostus 11/2020