Rahojen omistuksesta kuultiin asiantuntijaa Saksasta saakka.
5-vuotias lapsi peri omaisuutta Saksasta. Perintöön kuului yksi kiinteistö. Kuvituskuva. Mostphotos
Saksalaisesta perinnöstä tuli erikoinen sotku, joka johti lopulta varsinaissuomalaisen perheenisän tuomioon.
Turun hovioikeus on tuominnut perheenisän 5-vuotiaan tyttärensä perintövarojen törkeästä kavaltamisesta. Oikeuden mukaan teko oli kokonaisuudessaan törkeä. Uhri oli isän oma lapsi ja rahasumma suuri.
5-vuotias lapsi sai perintöä yhdessä isänsä kanssa Saksasta. Perintönä tuli kiinteistö, jonka isä yritti myydä omin lupineen. Kaupantekoon astui mukaan saksalainen perheoikeus, joka määräsi 5-vuotiaalle edunvalvojan. Yli puolet rahoista siirrettiin saksalaisen edunvalvojan vaatimuksesta tyttären tilille. Tytär sai kaupan myötä lähes 93 000 euroa.
Isä käytti rahat muutamassa kuukaudessa. Hän osti asunnon ja autopaikan.
Ei näyttöä
Käräjäoikeudessa syyte törkeästä kavalluksesta kaatui. Oikeudessa ei esitetty selvitystä saksalaisesta perimyskäytännöstä, joten näyttö ei riittänyt osoittamaan, että lapsen tilille siirretyt rahat olisivat todella lapsen omaisuutta.
Hovioikeudessa kuultiin uutena todistajana saksalaista edunvalvojaa, jonka maan perheoikeus oli perintöasiaan määrännyt.
Hän kertoi suositelleensa perintökiinteistön myymistä, koska sen ylläpito olisi Suomesta käsin hoidettuna hankalaa. Kiinteistön myyminen ei kuitenkaan ollut mahdollista ilman Saksan perheoikeuden päätöstä. Edunvalvojan mukaan isä oli ensisijainen perijä, tytär niin sanottu jälkiperijä. Saksan lain mukaan ensiperijä ei voi myydä kiinteistöä ilman jälkiperijän suostumusta, ja silloinkin kauppasumma tuli jakaa.
Edunvalvoja kertoi, että alkuperäisessä kauppakirjassa myyntirahat oli kirjattu menemään isälle. Edunvalvojan vaatimuksesta yli puolet rahoista siirrettiin tyttären tilille.
Edunvalvojan mukaan isälle maksettu summa oli korvausta hänen kiinteistöön tekemistään investoinneista. Tyttären tilille maksetut varat kuuluivat tyttärelle.
Uusi todistaja Saksasta
Isä kertoi luullensa, että koko perintö on kokonaan hänen. Hovioikeus ei pitänyt tätä uskottavana: isällä oli saksalainen asianajaja ja kaupantekotilaisuus tulkattiin isälle englanniksi.
Edunvalvojan todistus hovissa kieli siitä, että isällä täytyi olla tieto tyttärensä oikeudesta rahoihin. Isän selityksen uskottavuutta heikensi myös hänen ulosottovalituksensa, jossa isä kertoi rahojen olevan nimenomaan tyttären.
Ulosotolle isä kertoi tyttären saamasta perinnöstä ja että varoille oli ostettu asunnon ja autopaikan osakkeet. Velkaantunut isä pyrki osoittamaan, ettei koti ollut hänen omaisuuttaan.
Valitus oli tehty ennen rikosasian vireilletuloa.
Tuomio törkeästä rikoksesta
Turun hovioikeus katsoi, että isä kavalsi tyttärensä rahat tahallaan.
Teko oli törkeä. Olihan rikoksen uhrina pieni lapsi ja kavallettu summa huomattava.
Hovioikeus painotti, että 5-vuotias ei voinut hoitaa tai valvoa raha-asioitaan vaan oli täysin riippuvainen huoltajistaan.
Isä sai tuomion törkeästä kavalluksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä ehdolliseen vankeuteen. Vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistuksen lisäksi oikeus määräsi isän maksamaan tyttärelleen takaisin kavalletut rahat viivästyskorkoineen.
Velallisen epärehellisyys -tuomio liittyy siihen, että kovissa veloissa ollut isä siirsi omia rahojaan virolaiselle tilille.