Heikki Mulari
Kiinan globaali vaikutusvalta jatkaa kasvuaan Ukrainan sodan tiimellyksessä, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.
Tänään klo 14:06
Xi Jinping ja Vladimir Putin saavat jälleen mahdollisuuden kilistelyyn Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksen merkeissä elokuun lopussa. Kuva maaliskuulta 2023 Moskovasta. EPA / AOP
Kiinan presidentti Xi Jinping pääsee viikonloppuna paistattelemaan parrasvaloissa, kun yli 20 valtionjohtajaa kokoontuu Tianjiniin Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokoukseen.
Paikalle turvallisuusfoorumiin matkaa myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Molemmilla on aihetta tyytyväisyyteen.
Suurin syy siihen on Donald Trump.
Venäjä ja Putin ovat viime viikkoina onnistuneet palauttamaan osan Ukrainan sodan vuoksi kadonneesta kansainvälisestä arvovallastaan. Kun Trump toivotti sotarikoksista syytetyn, etsintäkuulutetun Putinin tervetulleeksi Alaskaan suosionosoituksin punaisine mattoineen, se oli jo itsessään voitto Putinille.
Yhdysvallat, Eurooppa tai Ukraina puolestaan eivät saaneet kokouksesta mitään konkretiaa.
Tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto kommentoi aiemmin Iltalehdelle, että Alaskan kokouksen todellinen voittaja oli Kiina.
Pekingin ei ole suuremmin tarvinnut reagoida Trump–Putin-tapaamiseen tai sitä seuranneeseen keskusteluun Ukrainalle mahdollisesti annettavista turvatakuista, sillä sodan nykytilanne sopii sille mainiosti.
Vaikka tasavallan presidentti Alexander Stubb ja muut Euroopan johtajat nyt myötäilevät kilpaa Trumpin puheita, rauha Ukrainassa on yhä yhtä kaukana kuin sodan alkaessa kolme ja puoli vuotta sitten.
Pekingistä katsoen Yhdysvallat Trumpin johdolla polkee paikallaan Ukrainassa samalla, kun Kiina keskittyy lisäämään globaalia vaikutusvaltaansa.
Tiistaina Xi vastaanotti Venäjän duuman puhemiehen Vjatšeslav Volodinin, ja ylisti maiden suhteita maasta taivaaseen.
Xin mukaan Pekingin ja Moskovan suhteet ovat tällä hetkellä ”vakaimmat, kypsimmät ja strategisesti merkittävimmät” maailman suurvaltojen joukossa.
Kiinan kommunistinen puolue aikoo kansantasavallan synnyn 100-vuotisjuhliin, eli vuoteen 2049 mennessä nousta maailman johtavaksi suurvallaksi taloudessa, teknologiassa ja diplomatiassa.
Pekingin tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin määritellä uudelleen kansainväliset pelisäännöt omista lähtökohdistaan.
Venäjän roolina on toimia Kiinan raaka-ainelähteenä, halusi se sitä tai ei. Ukrainan sodan myötä Moskovasta on käytännössä tullut taloudellisesti täysin riippuvainen Pekingistä.
SCO-järjestön kokous on merkittävä siltäkin kannalta, että se kokoaa saman pöydän ääreen maita, joihin länsimaat ovat jo vuosia pyrkineet rakentamaan hajurakoa. Paikalle saapuvat Putinin lisäksi muun muassa Valko-Venäjä ja Iran.
Vaikka SCO:n jäsenillä on syviäkin erimielisyyksiä, kuten Intian ja Pakistanin rajakiistat tai Kiinan ja Intian väliset selkkaukset, Xin isännöimänä kokous tarjoaa puitteet pitää yllä keskusteluyhteyttä ja koordinoida yhteisiä tavoitteita.
Huomiota herättävää on Intian pääministeri Narendra Modin osallistuminen kokoukseen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen.
Intia ja Kiina ovat maailman väkirikkaimmat maat ja samalla maailman neljänneksi ja toiseksi suurimmat taloudet. Nyt ne nähdään rinnakkain saman katon alla, vaikka suhteet ovat kaikkea muuta kuin lämpimät.
Siinä missä Trump on kiristänyt Intiaa omalle linjalleen lätkäisemällä tuontitulleja venäläisen öljyn ostosta, Kiinalle Trump ei ole kohdistanut samanlaista painetta lukuisista kehotuksista huolimatta.
Pekingissä voidaan näillä näkymin seurata levollisin mielin vierestä, kun Trump vetää omaa rauhanshow’taan eteenpäin.