”Painaudun, jotenkin, seinän lävitse ulos. Kävelen ilmassa, kuin nopeutettuna, porvoolaiselle kadulle, katson auringon raahautuvan taivaanrannan ylle Joonaanmäen takaa. En tunne kehoni painoa enkä rasitusta.”
Tällä tavalla muusikko ja runoilija A.W. Yrjänä kuvailee Porvoossa tapahtunutta ruumiista irtaantumiskokemustaan tuoreessa Alkemisti-kirjassa (Like, 2026).
Uskontotieteilijä Hippo Taatilan kirjoittama järkälemäinen teos kartoittaa Yrjänän uran ja yksityiselämän koukeroisia polkuja, mutta sen keskiössä kuohuvat myös näkymättömät maailmat, salatieteet sekä henkisten totuuksien etsiminen – ja löytäminen.
Avaa kuvien katselu
A.W. Yrjänän näkymättömien maailmojen etsimiseen on kuulunut myös LSD-trippi, jonka vaikutuksista Alkemisti-kirjassa kerrotaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Yrjänän mukaan viehtymys yliluonnolliseen – ainakin hänen omalla kohdallaan – viittaa joko lahjaan tai luonnevikaan.
– Tämä on ollut minulle aina hyvin selkeä suuntauma, ja lisäksi monet ystäväni ovat olleet totuuden etsijöitä, tällä perinteisellä termillä luonnehdittuina. Kirkkouskonnollisuus ei tuntunut kasvuvuosina mitenkään verevältä tai väkevältä, toisin kuin ikiaikaiset idän ja lännen traditiot, jotka elähdyttivät aivan eri tavalla.
Avaruusolennot saapuvat Tornioon
Yliluonnollinen sukelsi vuonna 1967 Torniossa syntyneen A.W. Yrjänän mielen sopukoihin jo pikkupoikana. Tähän oli syynä etenkin 1970-luvun parapsykologinen buumi, joka toi ufot, poltergeistin, telepatian ja salatieteet valtavirtaan ja mediaan.
Erich von Däniken väitti avaruusolentojen vierailleen maan pinnalla, kun taas Carlos Castaneda tarkasteli teoksissaan muuntuneita tajunnantiloja shamaanioppaansa avustuksella. Tornion kirjasto tarjosi nuorelle Yrjänälle oivallisen väylän tutustua alan kuumaan ja kiehtovaan kirjallisuuteen.
– Kiinnostukseni parapsykologiaan liittyi pitkälti siihen, että se oli jotakin ihan muuta: kyseessä ei ollut uutisissa oleva karvalakkiukko mikrofoni kädessään kertomassa työehtosopimusneuvotteluiden kulusta tai voivuoresta.
Avaa kuvien katselu
Alkemisti-kirjassa A.W. Yrjänän elämä on jaettu seitsemän vuoden jaksoihin. Erilaisissa henkitieteissä seitsemän symbolisoi muun muassa pyhyyttä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
A.W. Yrjänän guruihin kuuluu myös armenialais-kreikkalainen mystikko George Ivanovitš Gurdjieff. Hänen opetuksissaan painottuvat henkinen kasvu ja kehitys. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Teollisuuskaupunkien kivierämaissa ja moderneissa asuntolaatikoissa lapsuutensa viettänyt Yrjänä ryhtyi ahmimaan tieteiskirjallisuutta jo yhdeksänvuotiaana. Suosikkeihin kuului muun muassa Ursula K. Le Guinin Osattomien planeetta, jossa kaksi vastakkaista ideologiaa ja yhteiskuntajärjestelmää on ajautunut törmäyskurssille.
– Jo 1970-luvun alkupuolella käännettiin paljon hyvää tieteiskirjallisuutta suomeksi. Koska olin lukenut paljon sekä kovaa että sosiologista scifiä, minun oli helppo perehtyä myös tiedekirjallisuuteen.
Raivokas okkultisti 1800-luvulta
Kun A.W. Yrjänää pyytää nimeämään inspiraationlähteen, joka on vaeltanut hänen vierellään vuosikymmeniä, nostaa taiteilija pikaisen harkinnan jälkeen esiin Teosofisen Seuran perustajan Helena Petrovna Blavatskyn (1831-1891).
Avaa kuvien katselu
Teosofia on kiinnostanut Yrjänää 16-vuotiaasta lähtien. Vuonna 1991 hän asui jonkin aikaa Yhdysvaltain Teosofisen seuran kurssikeskuksessa Kalifornian Ojaissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Uskonnollis-mystisen teosofian oppeihin kuuluu muun muassa jälleensyntyminen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt okkultisti ja spiritualisti H.P. Blavatsky reissasi Intiassa ja Egyptissä, kunnes päätyi New Yorkiin ja ryhtyi kirjoittamaan tuhatsivuisia kirjoja maailman uskonnollisista perinteistä, mystiikasta ja magiasta. Megalomaaniset Hunnuton Isis ja Salainen oppi ovat edelleen esoteerisen kirjallisuuden ylittämättömiä klassikoita.
– Ne hänen kirjansa ovat paitsi hyviä, myös raivokkaita. Toki niissä on asiavirheitä, koska Blavatsky ei käyttänyt referenssejä, vaan katsoi eetteristä, kuinka asiat ovat. Blavatsky oli erikoinen tulivuorinainen, joka oli aina valmis riitelemään vaikkapa aikakautensa uskontotieteilijöiden kanssa, Yrjänä summaa.
A.W. Yrjänä kertoo Helena Petrovna Blavatskysta.
Salaisessa opissa Blavatsky pohtii muun muassa maailman syntyä ja atomiteoriaa. Joidenkin lähteiden mukaan suhteellisuusteoreetikko Albert Einstein oli nuorena innostunut Salaisesta opista ja ammentanut siitä ideoita ja inspiraatiota.
Ehkä tässä olisi esimerkki siitä, miksi tiedettä ja uskontoa ei kannattaisi aina asettaa toistensa vastakohdiksi. Toisin kuin modernissa filosofiassa, renessanssin aikaan ajateltiin, että ihmisen psyykessä on mekanismeja, jotka pystyvät oikeasti olemaan yhteydessä ihmismielen ulkopuolella sijaitseviin henkisiin todellisuuksiin.
– Kun opiskelin teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa, siellä määriteltiin tosia lauseita, mikä oli hyvin matemaattista hommaa. Tällä oli hyvin vähän tekemistä paatoksellisen totuudenkaipuun kanssa, Yrjänä toteaa.
Saatanan kutsu meni ohitse
CMX:n Saatana-kappaleessa mennään ”kilvan Saatanaa vastaan” ja Pirunnyrkki-biisissä kuumottelee ”paholainen vasemmalla piru käsipuolessaan”, mutta vasemman käden polku ja satanismi eivät Yrjänää juuri ole kiinnostaneet. Tosin hän etsiskeli joskus uteliaana teininä kirjastosta Mustaa Raamattua.
– Teosofinen perinne nojautuu vanhempiin traditioihin. Se on selkeästi positiivisen, hyvän energian polku, jossa ei myöskään pyritä kiirehtimään asioita. Vasemman käden polkuun taas kuuluu kiire eli kaikki minulle ja heti. Se on nöyrempi polku se oikean käden polku, sanoi vasenkätinen basisti, Yrjänä lohkaisee.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Ja vaikka CMX on tehnyt rankkaakin musiikkia ja Yrjänän teksteissä sukelletaan syvälle okkultismin ytimeen, satanistista black metalia Yrjänä ei ole koskaan kuvitellut ryhtyvänsä tekemään.
– Olen kiinnostunut valosta.
Uusi levy kertoo järkensä menettäneestä sotakirjeenvaihtajasta
Vuonna 2024 A.W. Yrjänä julkaisi ensimmäisen soololevynsä, Heliografin. Albumi saa jatkoa elokuussa, jolloin päivänvalon näkee Eidolon eli suomeksi kuvajainen. Yrjänän mukaan kokonaisuus koostuu kahdesta pitkästä progebiisistä, tematiikka taas ei voisi olla ajankohtaisempaa.
– Eidolon on ensimmäinen musiikillinen teokseni, jonka teksteissä otan suoraan kantaa nykyhetkeen. Tarinan taustana ovat järkensä menettävän sotakirjeenvaihtajan päiväkirjakatkelmat ja tapahtumat sijoittuvat paikkaan, jossa soditaan. Ajattelin jopa, että Eidolonin voisi omistaa Ylen Antti Kuroselle.
Avaa kuvien katselu
A.W. Yrjänä viettää tänä vuonna 40-vuotistaitelijajuhliaan muun muassa kiertueen merkeissä. Uusiin projekteihin kuuluu Varkaudessa sijaitseva kotiseutukeskus Tyyskä. Tarkoituksena on tehdä Tyyskästä kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
A.W. Yrjänän sooloura siis jatkuu, mutta Suomen menestyneimpiin yhtyeisiin kuuluva CMX eli Cloaca Maxima näyttää jääneen ikuiseen limbusiin, välitilaan, josta voi helposti kadota ja kietoutua alisen maailman sysimustiin varjoihin.
– Minulle on kehittynyt kysymykseen CMX:n jatkosta kaikenkattava vakiovastaus. Oletko koskaan ollut 37 vuotta naimisissa kolmen itsepäisen miehen kanssa, josta itse olet yksi tai neljäs?