Norjassa vapautetut naalit tuovat toivoa lajin vahvistumisesta myös Suomessa. Tutkija on seurannut, missä naalit ovat liikkuneet.
Valtaosa naaleista vapautettiin saman päivän aikana Kautokeinon alueen tunturiylängöllä kahdessa eri paikassa. Video: Kristine Ulvund ja Graig Jackson / Norjan luonnontutkimuslaitos
- Pohjois-Norjaan on vapautettu kaksikymmentäviisi tarhassa kasvatettua naalia. Niistä suuri osa vapautettiin lähellä Suomen rajaa.
- Vapautuksilla pyritään vahvistamaan naalikantaa ja torjumaan sen sisäsiittoisuutta.
- Metsähallituksen mukaan aiemmat vapautukset ovat auttaneet naalia pesimään myös Suomessa.
Takana on yli tuhannen kilometrin matka, kun kuljetuslaatikot viimein avautuvat.
Osa naaleista pinkaisee vapauteen vauhdilla, mutta jotkut tarkkailevat ensin varovasti uutta kotiympäristöään.
Tammikuun lopussa kaksikymmentäviisi naalia kuljetettiin kasvatustarhalta Pohjois-Norjaan: seitsemäntoista yksilöä Kautokeinon alueelle ja kahdeksan Varangin niemimaalle.
Naalit taittoivat pitkän matkan vapauteen lentokoneella, autolla ja moottorikelkalla.
Avaa kuvien katselu
Osa naalien matkasta tehtiin lentokoneella, jotta eläimet välttyisivät noin vuorokauden pituiselta ajomatkalta. Kuva: Norjan luonnontutkimuslaitosOsa naaleista voi valita myös Suomen kodikseen
Lopulta ujoimmatkin lähtevät liikkeelle, ja pian valkoisessa tunturissa pilkottavat vain nappisilmät.
Naalien vapautuksista vastaa Norjan luonnontutkimuslaitos (NINA). Videolla ja kuvissa näkyvät naalit vapautettiin Käsivarren tuntumassa, noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta. Osa niistä saattaa liikkua Suomen puolelle, sillä nuoret naalit voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä.
Vapautuksilla on jo ollut vaikutusta myös Suomen naalikantaan.
Metsähallituksen naaliasiantuntija Jukka Ikosen mukaan vuosina 2021 ja 2022 osa Norjan puolella vapautetuista naaleista vaelsi Suomen puolelle ja pesi onnistuneesti.
– Ne vaikuttivat merkittävästi siihen, että naali alkoi uudestaan pesiä Suomen puolella.
Ikonen kertoo, että vapautuspaikat on valittu tarkkaan. Alueilla on aiempia pesäpaikkoja ja ruokinta-automaatteja, joissa on valmiina koiran kuivaruokaa. Lisäksi alueella pitää olla hyvä pikkujyrsijäkanta.
– Ensi hätään saa tukiruokaa, jos luonnonravintoa ei heti löydy.
Ikosen mukaan täksi vuodeksi pohjoisille tunturialueille on ennustettu hyvää jyrsijävuotta: se auttaa vapautettujen naalien selviytymisessä.
Avaa kuvien katselu
Vapauduttuaan naalit alkavat etsiä suojapaikkaa ja ravintoa. Kuva: Norjan luonnontutkimuslaitosHävinneitä populaatioita elvytettiin eloon
Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen naalikanta oli vuosituhannen vaihteessa romahduspisteessä, ja yksilöitä oli vain alle sata.
Osana uusia suojelukeinoja Norjan Oppdaliin perustettiin tarhakasvattamo, jonne pyydystettiin viimeisiä villejä naalipentuja.
Ikosen mukaan tarhakasvatuksella on ollut merkittävä rooli lajin elvyttämisessä.
– Osittain tai kokonaan hävinneitä osapopulaatioita on saatu uudestaan eloon.
Viimeisen 20 vuoden aikana noin 500 naalia on vapautettu luontoon, ja näistä osa on saanut myös pentuja.
Tällainen on Norjan tarhakasvattamo
- Norjan Oppdalin kasvatustarha on perustettu vuonna 2005.
- Kasvatettuja naaleja on vapautettu vuosittain vuodesta 2006 alkaen.
- Naalit vapautetaan noin kahdeksan kuukauden ikäisinä, jolloin ne ovat aikuisia.
- Tarha on avotunturissa, joten siellä on myös pikkujyrsijöitä, joita naalit oppivat metsästämään. Naalit saavat tarhassa myös lisäruokaa.
- Tarhassa on kahdeksan verkkoaitausta, joissa jokaisessa asuu naalipari.
- Avotunturissa olevat verkkoaitaukset ovat noin puolikkaan jalkapallokentän kokoisia.
Sisäsiittoisuus uhkaa naalia
Pienen naalikannan yksi isoimmista haasteista on sisäsiittoisuus.
Vaikka Suomessakin on viime vuosina syntynyt pentuja luonnossa, se ei vielä riitä pitkäikäisen kannan kasvuun naaliasiantuntija Ikosen mukaan.
– Vaikka naalien yksilömäärä on kasvanut, geneettinen monimuotoisuus ei ole kasvanut samaa tahtia, kertoo Ikonen.
Tavoitteena vapautuksissa onkin tuoda alueelle uusien yksilöiden myötä uusia geenejä, ja näin vahvistaa Ruotsin, Norjan ja Suomen pohjoisosan eri naalipopulaatioita.
Avaa kuvien katselu
Tänä vuonna neljällä vapautetulla naalilla on GPS-panta. Kuva: Norjan luonnontutkimuslaitos Miltä näyttää naalien tulevaisuus?
On kulunut noin kuukausi vapautuksesta.
Ikonen on tarkkaillut neljää vapautettua naalia, joilla on GPS-panta. Toistaiseksi ne ovat pysytelleet lähellä vapautuspaikkaa.
– Yksi uros teki pidemmän yli sadan kilometrin lenkin, mutta palasi sitten lähelle vapautusaluetta.
Ikonen näkee Suomen naalikannan suunnan tällä hetkellä positiivisena, vaikka määrä tulee pysymään varmasti pienenä.
Asiantuntijan mukaan tarhakasvatus on ollut toimiva suojelukeino. Ikonen kertoo, että tulevaisuuden tavoitteena on luopua kasvatuksesta, kunhan ”geneettisestä pullonkaulasta” päästään.
– Se on tietenkin toivekuva, että pohjoismaisesta kannasta saataisiin niin runsaslukuinen ja elinvoimainen myös geneettiseltä puolelta, että tarhauksestakin pystyttäisiin luopumaan. Mutta siihen on vielä matkaa.
Tulevaisuudessa suojelutoimiin vaikuttaa myös se, miten ilmasto ja elinolosuhteet muuttuvat.