Kuljetusyrittäjien etujärjestössä toivotaan pitkäjänteistä yhteiskuntasopimusta tieverkon rahoituksesta.
Avaa kuvien katselu
Tiestöstä ei ole enää varaa leikata, vaan rahoitus on kroonisesti nytkin alimitoitettu, sanoo Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL:n toimitusjohtaja Anssi Kujala. Kuva: Tanja Heino / Yle
Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän esiin nostama ajatus liikenneverkon leikkauksista herättää kritiikkiä kuljetus- ja logistiikka-alalla.
– VM:n budjettipäällikkö näyttää toistuvasti ottavan koepalloksi sen, että voisiko tiestöstä leikata. Me nähdään niin, että siitä ei ole enää varaa leikata, vaan rahoitus on kroonisesti nytkin alimitoitettu, sanoo Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Niemelä pohtii muun muassa alemman tieverkoston asfalttiteiden muuttamista sorapintaisiksi. Jutussa budjettipäällikkö Niemelä kertoo ajokokemuksestaan Lieksan Kolilta Kuopioon.
– Varoisin kyllä tekemästä johtopäätöksiä tai leikkausesityksiä yksittäisten mökkimatkakokemuksien perusteella. Yleisemminkin tuntuu siltä, että tilannekuva Suomen tiestöstä ja sen merkityksestä Suomen kilpailukyvylle ei ole aivan kirkas kaikille, näpäyttää Kujala.
Kujala muistuttaa, että myös alempi tieverkosto on elinkeinoelämälle tärkeä muun muassa puutavarakuljetusten takia. Budjettipäällikön viittaamiin puolustusmenoihin liittyen Kujala näkee mahdollisuuksia tieverkon rahoitukselle.
– EU-komissio monivuotisen rahoituskauden esityksessä on aika paljon lisäystä niin sanottuun militääriin mobiiliin eli sotilaallisen liikkuvuuteen. Se rahoitus jopa tuplaantuisi. Suomella on siinä mahdollisuuksia oman tiestönsä osalta, kunhan löydetään ne kaksoiskäyttöhankkeet riittävän laajasti, Kujala sanoo.
Muutoinkin Kujala toivoo pitkäjänteistä yhteiskuntasopimusta tieverkon rahoituksesta.
– Aina jos tiestöstä leikataan, se näkyy monin eri tavoin. Kannustaisinkin politiikkoja pohtimaan sitä, että löytyisi vähän laajempi ja syvempi yhteiskuntasopimus siitä, että tiestöön panostetaan pitkäjänteisesti. Ja ensi kevään eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmanneuvottelussa ymmärrettäisiin tämä rahoituksen tarve.