Yksinkertaiset asiat, kuten lukeminen ja kirjoittaminen läpi elämän voivat pienentää tai viivästyttää Alzheimerin taudin riskiä, todetaan yhdysvaltalaistutkimuksessa.
Uusi tutkimus viittaa siihen, että elinikäinen aivoja haastava toiminta lapsuudesta alkaen voi viivästyttää Alzheimerin taudin oireiden alkamista jopa viidellä vuodella. Adobe stock/AOP
Erilaiset aivoja aktivoivat harrastukset voivat olla yhteydessä pienempään Alzheimerin taudin riskiin tai viivästyttää sen puhkeamista.
Yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat, että läpi elämän jatkuneet aivoja stimuloivat puuhat, kuten lukeminen, kirjoittaminen tai uuden kielen oppiminen, liittyivät pienempään Alzheimerin taudin riskiin ja kognitiivisten kykyjen hitaampaan heikkenemiseen.
Neurology-tiedelehdessä julkaistu tutkimus on yksi suurimmista aiheesta tehdyistä selvityksistä. Mukana oli 1 939 keski-iältään 80-vuotiasta. Heitä seurattiin keskimäärin kahdeksan vuoden ajan. Osallistujilla ei ollut muistisairautta tutkimuksen alkaessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että aivojaan eniten harrastuksilla haastaneet sairastuivat Alzheimerin tautiin myöhemmin kuin he, joilla ei ollut samankaltaisia harrastuksia. Myös lievä kognitiivinen heikentymä ilmeni seitsemän vuotta myöhemmin.
Pieni osa osallistujista kuoli tutkimuksen aikana. Heille tehdyissä ruumiinavauksissa huomattiin, että muisti ja muut kognitiiviset taidot olivat heidän eläessään pysyneet hyvällä tasolla, vaikka heillä oli jo aivoissaan Alzheimerin taudin merkkejä, kuten amyloidiplakkeja. Tämä viittaa siihen, että aivoja stimuloivat harrastukset koko elämän ajan voivat vahvistaa ja monipuolistaa aivojen sisäisiä hermoyhteyksiä.
Melko yksinkertaisetkin asiat olivat tutkimuksen mukaan hyväksi aivoille. Adobe Stock / AOP
”Yllätys”
– Olin positiivisesti yllättynyt, kommentoi psykiatrian ja käyttäytymistieteiden apulaisprofessori Andrea Zammit. Hänen mukaansa tulokset osoittavat, että se, mitä arjessa teemme ja kuinka sosiaalisia olemme läpi elämän, voi jättää mitattavan jäljen aivoihin.
Neurologian professori Timothy Hohman taas kuvaili tutkimuksen tuloksia ”tajunnan räjäyttäviksi”.
– Ne osoittavat, että kognitiivinen aktiivisuus lapsesta asti vaikuttaa merkittävästi myöhempiin kognitiivisiin kykyihin.
Tutkimus ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että elinikäinen oppiminen vähentäisi Alzheimerin taudin riskiä: se osoitti vain yhteyden niiden välillä. Alzheimerin tauti on monitekijäinen sairaus, johon sairastumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin aivojen käyttäminen.
Samankaltaisia tuloksia on kuitenkin saatu jo aiemmin: viime vuonna tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti musiikkia kuuntelevilla tai jotakin soitinta soittavilla on pienempi todennäköisyys muistin ja oppimisen heikkenemiselle.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä, jotka tanssivat useammin kuin kerran viikossa, oli 76 prosenttia pienempi dementian riski verrattuna niihin, jotka tanssivat harvoin. Myös yksinäisyys on tunnistettu muistisairauden riskitekijäksi.
Pelit, sudokut ja muu aivojumppa ovat hyödyllisiä. Aivot hyötyvät myös esimerkiksi käsitöistä sekä taide-, kulttuuri ja musiikkiharrastuksista. Adobe stock/AOP
Nämä olivat harrastukset:
Näillä harrastuksilla oli tutkimuksessa vaikutusta.
Lapsuudessa, ennen 18 vuoden ikää: Vanhempien lukemat kirjat lapselle, sanomalehtien ja kartastojen saatavuus kotona. Lapsen itsensä lukemat kirjat. Vieraan kielen oppiminen yli viiden vuoden ajan.
Keski-iässä: Lukeminen ja kirjoittaminen, aikakauslehtien tilaaminen, kirjastossa ja museossa käyminen.
Ikääntyessä: Ristisanatehtävien ratkaiseminen, pelien pelaaminen (esimerkiksi shakki).
Aivojen monipuolinen ja tehokas käyttö parantaa aivoterveyttä. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Adobe stock/AOP
”Koskaan ei ole liian myöhäistä”
Tutkijat huomauttavat, että monet harrastukset vaativat rahaa, jota kaikilla ei ole. Aivoja stimuloivat harrastukset ovat kuitenkin mahdollisia kaikille, he korostavat.
– Lukeminen, uusien taitojen oppiminen tai sosiaalisesti aktiivinen pysyminen ovat valintoja, joita ihmiset voivat sisällyttää jokapäiväiseen elämäänsä taustasta riippumatta. Keskeistä on uteliaisuus eri elämänvaiheissa, Hohman sanoo.
Jotkut tutkimuksessa ilmi tulleista harrastuksista saattavat myös vaikuttaa vanhanaikaisilta, koska maailma oli erilainen tutkittavien lapsuudessa. Pääperiaate on silti sama.
– Tiedon etsiminen ja oppiminen on tärkeintä, vaikka työkalut ovat saattaneet muuttua digitaalisella aikakaudella.
Kaiken kaikkiaan koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aivojensa aktivointi.
– Tutkimus korostaa elinikäisiä tapoja, joten vielä ikääntyessäkin on mahdollista viivästyttää muistisairauden oireita. Aivot voivat toimia normaalisti pidempään, vaikka fyysinen sairaus olisi jo läsnä.
Lähde: Washington Post, The Guardian