Donut Labin kolmansissa laboratoriotesteissä todistetaan, ettei Donut Labin akku ole superkondensaattori. Akkuasiantuntija Juho Heiska on tuloksesta samaa mieltä.
Kolmansissa VTT:llä suoritetuissa testeissä Donut Labin akulle suoritettiin varaustason säilyvyyttä kuvastavat mittaukset. Testeillä halutiin kumota väite, että Donut Labin akku olisi superkondensaattori. Donut Lab
Kolmas VTT:n laboratoriotesti on hieman yllättäen poikkeava aiemmista testeistä, sillä näissä testeissä akusta on haluttu kumota yksittäinen väite, että Donut Labin akku olisi superkondensaattori. Aiemmissa testeissä keskiössä on ollut akun suorituskyky, että se vastaa kovia lupauksia.
Donut Labin tiedotteen mukaan VTT:llä suoritettavat testit osoittavat selvästi, ettei kyseessä ole superkondensaattori.
– Julkistuksen jälkeen on ollut paljon spekulaatiota ja teorioita siitä, onko Donut Battery superkondensaattori. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä testi osoittaa sen, että kyseessä on akku. Superkondensaattorit latautuvat ja purkautuvat nopeasti, mutta ne myös menettävät varauksensa nopeasti ilman käyttöä. Donut Battery käyttäytyy akulle ominaisesti ja pystyy ylläpitämään varausta huomattavasti pidempään, sanoo Donut Labin teknologiajohtaja Ville Piippo.
Säilytti varauksensa
Superkondensaattorissa sähkön varastointi perustuu perinteisten akkujen kemiallisen reaktion sijaan sähköstaattiseen varaukseen. Teknologian yksi kompastuskivistä on, että superkondensaattori menettää varauksensa tietyn ajan jälkeen. Nyt VTT:llä tehdyssä testissä haluttiin siis näyttää, että akku pitää varauksensa myös pidemmän ajan jälkeen.
Akkua pidettiin 50 prosentin varauksessa 240 tuntia eli 10 vuorokautta, ja tuon ajan jälkeen akussa oli 97,7 prosenttia varausta.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkö Juho Heiska toteaa, ettei tuloksessa ole mitään yllättävää. Yleensä akuille tehdään kuukauden mittainen varauksen menetyksestä kertova mittaus.
– Tulos on jopa kehnompi kuin normaalilla litiumionikennolla. Normaali litiumioniakku menettää varaustaan kuukaudessa 1–3 prosenttia. Ja 50 prosentin varaustasolla (VTT:n testissä) vain 1–2 prosenttia. Parhaimmat akut suoriutuvat vastaavassa testissä alle yhden prosentin tasolla, Heiska taustoittaa akkujen varauksen säilyvyydestä.
Heiska toteaa, ettei kyseisellä VTT-testillä ole paljon painoarvoa, koska superkondensaattoriväitteen pystyi kumoamaan jo ensimmäisen testiraportin perusteella.
Identtiset testiakut
Donut Lab tarttuu tiedotteessaan myös väitteeseen, ettei VTT:lle toimitetut kennot ole yhteneväisiä. Testeissä julkaistuissa kuvissa on vilahtanut kennoja, joihin on kirjoitettu luvut DL1, DL2 ja DL3. Ensimmäiset latausnopeustestit tehtiin DL3-kennoille, kuuman lämpötilan testit DL2-kennolle ja nyt varaustesti DL1-kennolle.
– Kuten aikaisempi, akun toimivuutta erittäin kuumassa lämpötilassa tutkiva testi, tämäkin käynnistyy 1C-kapasiteettitestillä. Se osoittaa, että kenno on tismalleen samanlainen kuin muutkin testikappaleet, todetaan tuoreessa Donut Labin tiedotteessa.
Heiska allekirjoittaa tämän tutkittuaan latausgraafia:
– Samalta käyrältä näyttää. Ei valittamista sen osalta.
Superkondensaattorimyytti
Syy sille, miksi Donut Lab on järjestänyt testin superkondensaattoriväitteelle, on monien asiantuntijoiden heti akkujulkistuksen jälkeen luoma teoria aiheesta. Tuolloin tietoa Donut Labin akusta oli nykyistä vähemmän, ja superkondensaattoriteorialla oltaisiin voitu selittää ainakin osa yhtiön hurjista väitteistä.
Etenkin Donut Labin väite 100 000 syklistä oli sellainen, että nykyinen tiede ei tunne sellaista perinteisiin kemioihin tukeutuvaa akkua, joka kestäisi syklejä tuollaisia määriä. Ainoastaan superkondensaattori kykenee samanlaisiin syklimääriin.
Donut Labin määrittelemät testit
Vaikka testit on suorittanut kolmannen osapuolen riippumaton taho VTT, ovat mittaukset Donut Labin itse räätälöimiä. Mittauksissa Donut Lab on osoittanut akun kykenevän latautumaan 11C-nopeudella ja toimivan 80 asteen ja 100 asteen lämpötiloissa, kuten Donut Lab on akustaan alun perin väittänyt. Testit ovat myös sellaisia, että akku näyttäytyy mahdollisimman positiivisessa valossa.
Monet asiantuntijat ovat kuitenkin kaivanneet testeiltä enemmän, koska VTT:n testituloksista ei ole pystynyt todentamaan kaikkia Donut Labin väitteitä. Akuille on käytännössä suoritettu melko äärimmäiset testit, mutta niiden jälkeen ei ole suoritettu mittavia syklitestejä. VTT:n testiraporttien kennoista ei ole kahden ensimmäisen testin jälkeen pystytty päättelemään, toimiiko akku niiden jälkeenkin normaalisti.
Aiemmissa testeissä ongelmia
VTT:n suorittamissa testeissä kaikki ei sujunut aiemmin aivan Donut Labin asettaman käsikirjoituksen mukaan. Ensimmäisessä, akun latausnopeutta mitanneessa testissä Donut Labin akku kuumeni huomattavasti, ja testi jouduttiin keskeyttämään. Toisessa, kuumien olosuhteiden lataustestissä Donut Labin akun pussikenno menetti tiiveytensä.
VTT:n laboratoriotesteissä on siis käynyt muuttujia, joita Donut Lab itse ei ollut odottanut. Donut Labille on kuitenkin annettava pisteet siitä, että se on julkistanut raportit sellaisenaan, ja kertonut avoimesti myös omassa viestinnässään esimerkiksi pussikennon pettämisestä.