Kanadalaistutkimuksessa verrattiin kokeneiden lintubongareiden ja aloittelevien harrastajien aivoja.

Lintubongaus on oikeaa aivojumppaa, sillä se kehittää havainnointi- ja keskittymiskykyä sekä muistia.

Kanadalaistutkimuksesta selviää, että lintujen bongaaminen saattaa siten myös hidastaa aivojen ikääntymistä.

Toronton Braycrest -sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin 29 kokeneen lintubongarin sekä 29 aloittelevan harrastajan aivoja.

Aivokuvauksista selvisi, että kokeneiden lintubongareiden tarkkaavaisuuteen ja havainnointiin liittyvät aivoalueet olivat tiiviimpiä, mikä paransi vesimolekyylien liikkumista alueilla.

Tämä vahvisti lintujen tunnistamiskykyä sekä auttoi bongareita havaitsemaan vähemmän tuttuja tai harvinaisempia lajeja.

”Tässä tutkimuksessa kiinnostavaa on se, että lintubongaus asettaa jatkuvia vaatimuksia havainnoinnille, tarkkaavaisuudelle ja muistille, joten toiminta ei koskaan muutu täysin automaattiseksi,” professori Martin Sliwinski kertoo BBC Science Focus -lehdelle.

Lintubongaus tukee ikäihmisten kognitiivisia toimintoja

Tutkijat arvelevat, että lintubongauksessa kehittyneet taidot ja aivojen rakenteelliset muutokset voivat tukea ikäihmisen kognitiivisia toimintoja.

Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat lintubongarit suoriutuivat kasvojentunnistustehtävistä paremmin kuin aloittelijat, mikä viittaa parempaan tiedon mieleenpalautukseen.

Toisaalta heistä on myös mahdollista, että tietyt kognitiiviset vahvuudet omaavat ihmiset hakeutuvat helpommin harrastuksen pariin ja jatkavat sitä pitkäjänteisemmin.

Lue myös: Tunnistatko muuttolinnut? Hangon lintuaseman aktiivit kertovat, miten opit määrittämään lintulajeja

Rengastaja mittaa verkkoon lentäneen viherpeipon siiven pituuden. Linnun ikää arvioidaan muun muassa siipien ja pyrstön sulkien perusteella. <span class="typography__copyright">© Tommi Tuomi</span>
Rengastaja mittaa verkkoon lentäneen viherpeipon siiven pituuden. Linnun ikää arvioidaan muun muassa siipien ja pyrstön sulkien perusteella. © Tommi Tuomi