Juttu tiivistettynä
- Estlink 2 -sähkökaapeli katkesi joulupäivänä 2024 puolen päivän jälkeen.
- Eagle S -alukselta kysyttiin ankkureista vasta liki kolme tuntia kaapelin rikkoutumisen jälkeen.
- Merivartiosto puuttui tilanteeseen vasta kuusi tuntia myöhemmin, kun alus oli jo katkaissut sähkökaapelin lisäksi useita tietoliikennekaapeleita.
- Eagle S -tapauksen esitutkinta ja oikeudenkäynti ovat poikkeuksellisia.
- Tapauksesta jää ilmaan vielä monta kysymystä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Poliisin esitutkinnan mukaan Estlink 2 -sähkökaapeli katkesi joulupäivänä 2024 kello 12.26. Asia tuli saman tien viranomaisten tietoon.
Suomenlahden merivartiosto pyysi meriliikennekeskusta tiedustelemaan tapahtumapaikkaa lähimpänä olleilta Eagle S -alukselta ja kiinalaiselta alukselta, ovatko ankkurit ylhäällä ja varmistettu.
Vastaus tuli Eagle S:ltä hetkessä kello 15.20: ankkurit ovat ylhäällä. Yliperämies kertoi tulkinneensa Meriliikennekeskuksen tiedustelun rutiinikysymykseksi eikä ankkureita tarkistettu.
Alukselle ei ilmoitettu, että sähkökaapeli sen reitiltä oli katkennut vajaat kolme tuntia aikaisemmin.
Oliko toiminta nopeaa?
Poliitikot sekä viranomaiset ovat kehuneet viranomaisten toiminnan nopeutta, jolla ”estettiin lisävahingot Suomenlahdella”.
Tutkinnan perusteella asiasta voi olla toistakin mieltä.
Miksi Eagle S:ltä kysyttiin ankkureista ensimmäisen kerran vasta lähes kolme tuntia kaapelin rikkoutumisen jälkeen?
Meriliikennekeskuksen liikenneohjaaja arvioi, että jos merivartiosto olisi itse kysynyt asiaa, siihen olisi kiinnitetty enemmän huomiota.
Huomio laivalla oli miehistön kertomusten perusteella tuolloin muualla. Miehistön mukaan vauhtiaan menettäneellä aluksella oli yhdestä lähtien selvitetty ongelmia moottorissa ja alus ajelehti ajoittain merellä.
Avaa kuvien katselu
Eagle S -oikeudenkäynti alkoi 25. elokuuta Helsingin käräjäoikeudessa. Kapteenin lisäksi syytettyinä ovat laivan perämiehet. Kaikki kiistävät syyllisyytensä. Kuva: Henrietta Hassinen / YleMiksi aluksen kulkuun ei puututtu aiemmin?
Korjaustöiden jälkeen alus jatkoi matkaa. Sen perässä raahautunut ankkuri katkaisi neljä tietoliikennekaapelia noin 40 minuutin aikana kello kuuden jälkeen.
Tämän jälkeen Suomen merivartiosto puuttui tilanteeseen varttia vaille seitsemän.
Merivartiosto ilmoitti Eagle S:lle, että epäilee heidän raahaavan jotain merenpohjassa ja että aluksen toinen ankkuri on ulkona.
Alusta pyydettiin nostamaan ankkuri välittömästi. Merestä nousi pelkkä ketju.
Esitutkinnassa ei avattu merivartioston toimintaa tarkemmin, joten epäselväksi jää, miksi merivartiosto otti yhteyttä alukseen vasta illalla.
Ensimmäisen kaapelin katkeamisesta ehti kulua merivartioston selväsanaiseen kehotukseen yli kuusi tuntia.
Näin asiaa kommentoi Caravella-varustamon asianajaja:
Caravella varustamoa edustavan asianajaja Herman Ljungbergin mukaan viranomaiset syyllistyivät laiminlyöntiin kun ne eivät ilmoittaneet Estlink 2- sähkökaapelin katkeamisesta laivalle vaan antoivat kaapelivaurioiden jatkua.
Esitutkinnan mukaan alukseen liittyvän tehtävän johtovastuu siirtyi poliisille samoihin aikoihin, kun merivartiosto pyysi alusta nostamaan ankkurin.
Rynnäkkö laivalle tehtiin vajaat kuusi tuntia tämän jälkeen noin puoli yhdeltä tapaninpäivän yöllä. Tuolloin Estlink 2 -kaapelin katkeamisesta oli kulunut puoli vuorokautta.
Voiko ankkurin raahaaminen jäädä huomaamatta?
Monet merenkulun asiantuntijat ovat arvioineet, että kaapelirikoissa ei voi olla kyse vahingoista: tankkeri ei ole voinut mitenkään kulkea lähes 90 kilometriä niin, että ankkurin raahautumista sen perässä ei olisi huomattu.
Tämän olisi pitänyt aiheuttaa kovaa meteliä, häiriöitä ohjailussa, suunnanmuutoksia ja nopeuden laskua.
Esitutkinnan mukaan kaikki miehistön jäsenet vakuuttivat, etteivät havainneet mitään ankkurin putoamiseen viittaavaa. Moottorin kierrosten vähenemisen ja nopeuden laskun syyksi kerrottiin moottorivika.
Esitutkinnassa on pyydetty asiantuntijalausunnot ammattiopisto Ekamilta ja Aboa Mare -oppilaitoksen lehtorilta. Ankkurin raahaamisen pitäisi näkyä aluksen ohjauksessa poikkeavana peräsinkulmana ja nopeuden laskuna.
Grafiikka näyttää, kuinka tankkerin nopeus laski:
Ketkä painostivat kapteenia salaamaan tietoja?
KRP käytti tutkinnassa salaisia pakkokeinoja kuuntelemalla miehistön keskusteluja aluksella ja puheluita.
Näin selvisi, että kapteenia painostettiin tuhoamaan tietoja.
Esitutkinnan mukaan kapteeni sai varustamolta ohjeen tuhota raportti, josta kävi ilmi, missä laiva on ylittänyt merenalaisia kaapeleita.
Caravella-varustamon ”teknisen osaston kapteeni” myös käski tankkerin kapteenia ilmoittamaan aina, että hän ei ole tietoinen kaapelivaurioista.
Eagle S:n kapteeni kertoi saaneensa useita puheluita joissa sanottiin, ettei pidä kertoa enemmän kuin kysytään.
Näistä puheluista ei kerrota esitutkintapöytäkirjassa.
Oliko kyseessä hybridioperaatio?
Venäjän tilaamaa mahdollista sabotaasia ei esitutkinnassa mainita sanallakaan.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen on kertonut, ettei Venäjän hybridioperaatiota ole syytä epäillä, koska viranomaisetkaan eivät mainitse sitä oikeudenkäynnissä.
Savolainen ei kuitenkaan usko vahinkoon. Hybridioperaatioille on tyypillistä se, että niitä on vaikea näyttää toteen.
Poliisilla on rajalliset mahdollisuudet selvittää mahdollisen hybridioperaation taustoja. Se keskittyy rikoksen tutkintaan tiedossa olevien epäiltyjen osalta ja heihin liittyvän näytön keräämiseen.
Avaa kuvien katselu
Pudonnut ankkuri painaa yli 11 000 kiloa. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja
Tankkeri oli asiakirjojen mukaan ennen saapumistaan Suomen valvomalle merialueelle viikon ajan pääosin Venäjän vesillä.
KRP:n rikostekninen laboratorio ei löytänyt VDR-laitteesta eli mustasta laatikosta tietoja tuolta ajalta eikä Estlink 2-sähkökaapelin katkeamisen hetkeltä.
Esitutkintapöytäkirjan perusteella mustan laatikon tutkinnassa ei pyydetty asiantuntija-apua muualta, vaikka olennaisia tietoja jäi saamatta.
Muistuttaa Airiston Helmestä
Viranomaisten rynnäkkö tankkerille ja se haltuunotto muistuttaa venäläismiljonääri Pavel Melnikovin omistamaan Airiston Helmen kohdistunutta suuroperaatiota syyskuussa 2018. Ylin valtiojohto oli tässäkin tapauksessa tietoinen operaatiosta.
Todisteita siitä, että kyseessä olisi ollut järjestäytyneen rikollisryhmän tai muun luvattoman toiminnan peittelemiseksi perustettu kulissiyhtiö, ei saatu.
Syytteitä nostettiin lopulta vain talousrikoksista. Melnikov tuomittiin ehdolliseen vankeuteen veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta. Asian käsittely jatkuu Turun hovioikeudessa.
Kysymyksiä jää ilmaan
Eagle S -tapauksen oikeudenkäynti on erittäin poikkeuksellinen.
Itämerellä on tapahtunut vajaan kolmen vuoden sisällä useita putki- ja kaapelirikkoja, mutta muut tapaukset eivät ole ainakaan vielä edenneet oikeuteen asti Suomenlahden rantavaltiossa.
Syyttävä sormi on osoittanut lähinnä Venäjän ja Kiinan suuntaan.
Tapauksen esitutkinta jätti ilmaan vielä monta kysymystä. Vastauksia kaikkiin niihin ei saada käräjäsalissakaan.