Tampereella on akuutti pula kulttuurialan työtiloista. Tiistaina avattu Nekalab tarjoaa ratkaisun osalle taiteilijoista.

Nekalab on monitaiteellinen luovan työn keskus Tampereen Nekalassa. Video: kuvaus Sanni Isomäki / Yle, editointi Miikka Varila / Yle

  • Tampereen vanha Nekalan koulu on avattu Nekalab-nimisenä luovan työn keskuksena.
  • Keskus vastaa taiteilijoiden suureen työtilapulaan ja tarjoaa tilat yli sadalle ammattilaiselle.
  • Kaikki työtilat varattiin heti, ja hakijoita oli moninkertainen määrä paikkoihin nähden.

Tampereen Nekalan vanha koulurakennus on saanut uuden elämän luovan työn keskuksena.

Tällä viikolla avajaisia viettävä Nekalab on monitaiteellinen keskus, josta kuvataiteilijat, muusikot ja monet muut kulttuurialan ammattilaiset ovat saaneet kauan kaivatut työtilat.

Pieniä tauluja kulttuurikeskuksen valkoisella seinällä.

Avaa kuvien katselu

Rakennuksen peruskorjaus valmistui jouluksi. Reilussa kahdessa kuukaudessa taiteilijat ovat muuttaneet uusiin tiloihin, ja kaikki 44 vuokrattavaa työtilaa ovat täynnä. Hakemuksia tiloihin tuli yli 170. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

Keskus on poikkeuksellinen sekä monialaisuutensa että uudenlaisen yhteistyömallinsa ansiosta.

– Aika monessa huoneessa on useita taiteilijoita. Meidän taiteilijayhteisö on tosi suuri, monitaiteinen ja inspiroiva. Heidän takiahan tätä tehdään, kertoo Nekalabin operaattorina toimivan Live laboratorio Tampere oy:n toimitusjohtaja Annamaija Saarela.

Toimitusjohtaja Annamaija Saarela seisoo Nekalabin käytävällä ja katsoo ikkunasta ulos hymyillen.

Avaa kuvien katselu

Annamaija Saarela kertoo, että Nekalabissa on tällä hetkellä talon omien kuvataiteilijoiden myyntinäyttely. Kuvataiteilijoista suurin osa on mukana myös huhtikuussa järjestettävässä taidesuunnistuksessa. Kuva: Sanni Isomäki / YleNekalab tarjoaa työrauhaa ja sosiaalisuutta

Tampereella on akuutti pula kulttuurialan ammattilaisten työtiloista.

Eniten hakijoita Nekalabiin tuli musiikin ja kuvataiteen puolelta.

Vuokralaiset valittiin suhteessa eri alojen hakijamääriin. Kaupungin toiveena oli, että työhuoneet saisivat erityisesti he, jotka joutuvat luopumaan nykyisistä tiloistaan.

Kaija Papun tatuointikuvia kansioissaan levitettynä pöydälle.

Avaa kuvien katselu

Vuokralaisia valittaessa tavoitteena oli monimuotoinen taiteilijayhteisö niin taiteilijoiden iän, taustojen kuin taidemuotojenkin puolesta. Toiminta-ajatuksena on, että taiteilijoille tarjotaan työrauhaa, mutta yksin ei tarvitse jäädä. Kuva: Sanni Isomäki / YleKuvataiteilija sai unelmatilan Pyynikin Trikoon jälkeen

Yksi onnekkaista tilan saaneista on kuvataiteilija Aino Louhi, jonka työhuoneesta aukeaa upeat maisemat yli Tampereen.

Aino Louhen työhuoneesta avautuva maisema, jossa näkyy esimerkiksi Näsinneula, Tampereen areena, Ilves-hotelli ja Nekalan kirkko.

Avaa kuvien katselu

Ikkunasta ulos katsoessaan Aino Louhen silmään osuvat monet Tampereen tunnetuimmat maamerkit kuten Näsinneula, Pyynikin näkötorni ja Haulitorni. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

– Luulin, että tila meni jo sivu suun. Täytin hakemuksen kesällä, eikä ennen lokakuuta kuulunut vastausta. Kävin syksyllä katsomassa tiloja rakennusvaiheessa ja totesin, että haluan tulla tänne, Louhi muistelee.

Kuvataiteilija Aino Louhi istuu työpöytänsä ääressä ja hymyilee kameralle.

Avaa kuvien katselu

Kuvataiteilija Aino Louhi pitää tunteesta, että hän voi olla rauhassa omassa työtilassaan, mutta ympäriltä huokuu kuhiseva luomisen energia esimerkiksi musiikin muodossa. Siitä muodostuu hänelle turvallinen tila tehdä työtä. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

Hän on työskennellyt uudessa tilassa vuodenvaihteesta asti. Nyt työn alla on sarjakuvaromaani, joka pitäisi ilmestyä vuoden päästä. Lisäksi Louhi maalaa, kuvittaa ja kirjoittaa kirjoja.

– Minulla oli aikoinaan työhuone Pyynikin Trikoolla, joka oli vähän samankaltainen luovien tekijöiden paikka, mutta orgaanisesti muodostunut taiteilijayhteisö. Sen tarinan päättyminen oli kyllä aika kova kolaus. Nyt, kun kaupunki on tässä takana, niin se on mielestäni tosi iso juttu.

Aino Louhen toiveena on, ettei Nekalabin avaaminen tarkoita sitä, että muista paikoista alettaisiin karsia.

Taiteilijat tekevät useita töitä

Uudessa kulttuurikeskuksessa toimii myös tatuointistudio. Sitä pyörittää kuvataiteilijan koulutuksen saanut tatuoija Kaija Papu, jonka tavaramerkkinä on, että hän tatuoi vain omia designejaan.

– Koen olevani vähän ulkopuolinen tatuointialalla, enkä kovin paljoa tunne muita tatuoijia, vaan lähinnä kuvataiteilijoita, Papu kertoo.

Tatuoija Kaija Papu istuu työtuolissaan uudessa työhuoneessaan ja hymyilee kameralle.

Avaa kuvien katselu

Kaija Papu kokee, että hänen tatuointityylinsä on erottuva, koska hän saa inspiraationsa perinteisen tatuoinnin sivusta. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

Tiukat taloudelliset ajat näkyvät hänen mukaansa siinä, että ihmisillä ei ole entiseen malliin varaa ottaa tatuointeja. Yksin tatuoinnilla ei tule taloudellisesti toimeen. Papu tekee tatuoimisen ohella taidemallin ja siivousalan töitä.

– Täällä olen huomannut, että en ole yksin asian kanssa, sillä moni muukin on kertonut töiden vähentyneen.

Seuraavaksi Nekalabissa kysytään taiteilijoilta, millaisia asioita he haluaisivat siellä tehtävän sekä millaisia tukitoimia heidän työskentelynsä edistämiseksi voidaan tehdä.

Nekalabin avajaisia vietettiin tiistaina.

– Kaikki panostus on ollut avajaisiin ja avajaisviikon ohjelmaan, mutta kyllä tuolla päässä kuplii kaikenlaista uutta, koska meidän tehtävämme on tukea tämän yhteisön toimintaa, Annamaija Saarela sanoo.