Helsinki lisää rakennusten suojelua ennätystahtiin kantakaupungin uusilla asemakaavoilla. Myös Merihaan 1970-luvun betonitaloihin haetaan suojelua.
Avaa kuvien katselu
Tutkija Juha Vuorinen on perehtynyt Merihaan arkkitehtuuriin. Kuva: Matti Myller / Yle
- Helsinki uudistaa 11 alueasemakaavaa kantakaupungissa. Suojeltujen rakennusten määrä voi kasvaa yli tuhannella.
- Suojelu voi koskea vanhojen talojen ohella myös 1970-luvun betoniarkkitehtuuria Merihaassa.
- Taloyhtiölle suojelu voi tietää kalliimpia remontteja, mutta se saattaa myös nostaa asuntojen arvoa.
Helsingin kantakaupunki elää rakennussuojelun ruuhkavuosia.
Kaupunki aikoo uudistaa muutamassa vuodessa 11 laajempaa alueasemakaavaa keskustassa ja lähistöllä.
Näillä alueilla suojeltujen rakennusten määrä saattaa kasvaa jopa yli tuhannella.
Lopputuloksena yli puolet rakennuksista on todennäköisesti suojeltu.
– Nämä kaupunginosat ovat sellaisia, että suurin osa rakennuksista ansaitsee suojelun, sanoo kantakaupungin kaavoituksen tiimipäällikkö Sinikka Lahti.
Kaavoja uudistetaan muun muassa siksi, että saadaan uusia rakennuksia suojelun piiriin.
Toisaalta osa kaavoista on todella vanhoja, jopa 1800-luvulta. Niinpä merkinnöissä on muitakin kuin suojeluun liittyviä puutteita.
Avaa kuvien katselu
Kampin kaavamuutoksessa suojelun piiriin tuli uusia rakennuksia esimerkiksi Vanhan kirkkopuiston läheltä. Kuva: Google, Petteri Juuti / Yle
Ensimmäisenä kaava uudistettiin Kampissa. Kaupunki kävi tarkasti läpi jokaisen talon.
Nyt alueen 330 rakennuksesta yhteensä 255 on suojeltu. Suojelu kaksinkertaistui. Uusi suojelu painottuu vuosisadan alun ja 1950-luvun väliseen jaksoon.
Myös betonikauden taloja suojellaan
Helsingissä suojelu koskee muutakin kuin vanhimpia rakennuksia.
Kaupunki päätti esimerkiksi Pihlajamäen 1960-luvun betonilähiön laajasta suojelusta jo reilut kymmenen vuotta sitten.
Nykyisessä suojelubuumissa Pihlajamäki voi saada pian seuraa toisesta saman ajan luomuksesta eli 1970-luvun Merihaasta.
Tyylisuuntaa on sanottu virallisestikin betonibrutalismiksi.
– Tämä on korkeatasoinen arkkitehtuurinen kokonaisuus, kehuu Helsingin kaupunginmuseon tutkija Juha Vuorinen Merihakaa.
Vuorinen arvostaa Merihaassa etenkin tornitalojen suunnittelua ja alueen laadukasta sommittelua kansirakenteen oheen.
Hän on huomannut, että japanilaiset turistitkin käyvät tutkiskelemassa aluetta.
Vuorisen mielestä alueen arvokkaimmat osat tulisi suojella kaavalla.
Kaupungin suunnitteluperiaatteissa iso osa Merihaan taloista onkin jo määritelty vaalittaviksi.
Tulevassa kaavaehdotuksessa ne ovat todennäköisesti suojelukohteita.
Vuorinen tietää, että Merihaan olemus jakaa mielipiteitä, mutta ennenkin yleinen käsitys arkkitehtuurista on muuttunut ajan saatossa.
Alla olevissa kuvissa näkyy sotien jälkeen rakennettuja suojelukohteita Ala-Malmilta, Pihlajamäestä, keskustasta ja Etelä-Haagasta.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Helsingissä nuorehkoista kaupunginosista ja lähiöistä on tehty kymmenittäin selvityksiä, joissa on löytynyt suojeluarvoja.
Esimerkiksi Merihakaa muistuttavasta Itä-Pasilasta löytyy kaupunginmuseon mukaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka liittyvät asuntotuotannon kiihkeimpään vaiheeseen 1970-luvulla.
Aika näyttää, johtavatko selvitysten löydökset suojeluun kaavojen uudistuksissa.
Suojelu voi nostaa remontin hintaa
Suojelu saattaa estää rakennuksen purkamisen ja rajoittaa vaihtoehtoja korjauksissa. Esimerkiksi ikkunaremontti voi kallistua materiaalivaatimusten takia.
Helsingissä on noin 5 000 suojeltua rakennusta. Se on enemmän kuin missään muussa kaupungissa Suomessa.
Määrä voi nousta uusien kaavojen myötä yli 6 000:een lähivuosina.
Helsingin kaupunginmuseo antaa lausuntoja rakennusten ja alueiden suojeluarvoista, kun kaavoja uudistetaan.
Suojellun rakennuksen omistaja saa kaupunginmuseolta korjausneuvontaa.
Korjaamiseen voi hakea avustusta Uudenmaan elinvoimakeskukselta ja Museovirastosta.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo korostaa tiedotusta.
Jos taloyhtiö saa riittävän ajoissa tarkat tiedot velvoitteista, ne voidaan huomioida remonttien suunnittelussa.
– Näin voidaan välttyä yllätyksiltä ja viivästyksiltä, jotka yleensä tarkoittavat rahan menoa.
Avaa kuvien katselu
Merihaan betonitaloja rakennettiin 70-luvulla. Kuva: Matti Myller / Yle
Rintamolla ei ole tiedossa yhtään taloyhtiötä, jossa suojelu olisi aiheuttanut kohtuuttomia ongelmia.
Hänen mukaansa taloyhtiöiden ja niiden asukkaiden suhtautuminen suojeluun vaihtelee.
– Suojelu voi tuoda myös arvoa. Ehkä osakkeista jopa maksetaan enemmän, kun suojelua pidetään hienona asiana.
Helsingin kaupungin mukaan suojelun laajentaminen Kampissa sujui ilman suurempia kitkoja eikä uudesta kaavasta valitettu.