Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) elämä oli kuin selviytymistarina ryysyistä rikkauksiin. Elämän eväät kuuden lapsen köyhässä perheessä Vaasassa olivat vaatimattomat.
Nelimarkka oli vasta yhdeksänvuotias, kun hänen räätäli-isänsä kuoli mielisairaalassa. Äiti elätti lapsikatrasta pyykinpesijänä.
Eero Nelimarkka valmistui jo nuorena sokerileipuriksi, mutta haaveili jostain muusta. Hän vei maalauksiaan nähtäväksi Akseli Gallen-Kallelalle (1865–1931), joka kannusti nuorukaista taideoppiin Pariisiin.
Nelimarkasta tuli yksi suomalaisten suosikkitaiteilijoista.
Nyt hänen elämäntyönsä on esillä Ateneumin taidemuseon poikkeuksellisen laajassa Nelimarkka-näyttelyssä.
– Maalaismaisemat olivat Nelimarkan brändi. Hän kuvasi luonnon suuruutta ja ihmisen pienuutta, Ateneumin uutuusnäyttelyn kuraattori Riitta Ojanperä sanoo.
Maa ja taivas. Siinä on elämän synteesi, pohjalaisen maiseman kasvot.
Eero Nelimarkka vuonna 1934
Eero Nelimarkka lähti Pohjanmaalta, mutta Pohjanmaa ei lähtenyt hänestä. Parhaiten suomalaiset tuntevat hänen eteläpohjalaiset lakeusmaisemat latoineen.
Ne ovat aina kiehtoneet myös kuvataiteilija Josefina Nelimarkkaa.
Avaa kuvien katselu
Eero Nelimarkan maalaus Lakeusmaisema (1964). Kuva: Antti Haanpää / Yle
Eero Nelimarkka oli Josefina Nelimarkan isoisän isä.
– Hän on ollut todella paljon läsnä minunkin elämässäni, vaikka en ole tavannut häntä, koska hän kuoli jo ennen syntymääni.
Josefina Nelimarkka sanoo, että taiteilijan muisto elää taideteoksissa ja sukulaisten kertomissa tarinoissa.
Eero Nelimarkan rohkea esimerkki vaikutti siihen, että hänestäkin tuli kuvataiteilija.
– Olen Pariisissa kulkenut isoisän isän jalanjäljissä ja käynyt katsomassa katuja, joilla hän aikoinaan liikkui.
Avaa kuvien katselu
Josefina Nelimarkka tuli Ateneumin näyttelyyn Pariisista, missä hän tällä hetkellä asuu. Hänet kuvattiin taidemuseossa Eero Nelimarkan valokuvan edessä ennen näyttelyn avautumista. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Suomessa Josefina Nelimarkkaan iskee suru maalauksista tutun, vanhan lumisen maalaismaiseman katoamisesta.
– Joitakin vuosia sitten ajoimme autolla isäni kanssa Pohjanmaalla etsimässä Eeron maalaamia maisemia, peltoja ja latoja, mutta se osoittautui vaikeaksi. Niitä ei enää juurikaan ollut.
Avaa kuvien katselu
Ateneumin taidemuseossa Helsingissä on esillä 220 Nelimarkan teosta. Yksi niistä on maalaus Syklaamit ruukussa (1919). Kuva: Jenni Nurminen / Kansallisgalleria
Ateneumin taidemuseon Eero Nelimarkka -näyttely haluaa osoittaa, ettei kyse ole vain yhden aiheen taiteilijasta.
– Hän oli monipuolinen ja ahkera, toteaa Nelimarkan elämäntyön tunteva näyttelyn kuraattori, Riitta Ojanperä.
Näyttely on läpileikkaus koko Nelimarkan tuotannosta. Mukana on maalauksia, piirustuksia ja valokuvia.
Avaa kuvien katselu
Eero Nelimarkka maalasi öljyväreillä kankaalle myös maalauksen nimeltä Totilasi ja leipäpalat (1917). Kuva: Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria
Ateneumissa arjen kauneutta ja läsnäoloa
Maisemien lisäksi Eero Nelimarkka maalasi asetelmia ja henkilökuvia.
– Taiteilijan katse on tarkka. Hän poimi teoksiin asioita niin, että pienet sattumanvaraiset hetket näyttävät suurilta ja merkityksellisiltä, Ojanperä sanoo.
Huonemaalauksissa nainen on usein selin taiteilijaan kuten videon kolmessa ensimmäisessä. Viimeisessä on myös tyypillinen hetki: nainen ja käsityöt.
Sisätilamaalauksissa vallitsee rauhallinen, seesteinen ja pysähtynyt tunnelma.
Lattialla on pari punaisia kenkiä, pöydällä odottaa muutama leipäviipale. Nainen katsoo ulos avonaisesta ikkunasta, ehkä huoneeseen käy tuulenvire.
Avaa kuvien katselu
Sängynpeiton reuna, punaiset tohvelit, tulitikkurasia ja osittain poltettu tupakka (Punaiset tohvelit, 1917). Kuva: Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria
Kuvataiteilija Josefina Nelimarkan mielestä teoksissa on voimakas läsnäolon tuntu ja lähes meditatiivinen tunnelma.
– Eero maalasi arjen kauneutta ja halusi, että arvostamme sitä.
Vuodenajat vaikuttivat maalausten värimaailmaan ja valon määrään.
– Hänestä kevään valo ja syksyn sävyt olivat erityisen mielenkiintoisia, mikä näkyy hänen taiteessaan. Maisemissa korostuvat myös sääolosuhteet, Josefina Nelimarkka toteaa.
Taiteilijana hän ymmärtää ajatuksen hyvin – esimerkiksi lumessa on lukuisia eri valkoisen ja harmaan sävyjä, ei vain yksi.
Avaa kuvien katselu
Eero Nelimarkka maalasi Pohjanmaan lisäksi Kolilla sekä Lapissa ja myös kaupunkimaisemia (Kevättalvea Käpylässä, 1923). Kuva: Harri Heinonen / Mikkelin taidemuseo
Utelias taiteilija oli ”täynnä elämää”
Josefina Nelimarkasta on ollut kiinnostavaa katsella vanhoja valokuvia hattupäisestä ja tyylikkäästi pukeutuneesta Eero Nelimarkasta poseeraamassa eri puolilla maailmaa.
– Isäni on kertonut, että hän oli luonteeltaan myönteinen ja täynnä elämää. Hän on ollut myös rohkea, kun miettii aikaa ja olosuhteita, jolloin hän eli.
Eero Nelimarkan mielestä ihmisen piti olla utelias, nähdä maailmaa ja olla tietoinen kansainvälisistä virtauksista.
Opinto- ja näyttelymatkat veivät taiteilijaa ympäri maailmaa. Koosteen vanhoissa valokuvissa hän on Ateenassa, Tel Avivissa, Istanbulissa ja Pariisissa. Kuvaa klikkaamalla näet ne suurempina.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Taide myi ja taiteilija vaurastui
Eero Nelimarkka oli 1930-luvulta lähtien yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Taiteellinen työ jatkui katkeamatta hänen viimeisiin elinvuosiin asti.
Kuraattori Riitta Ojanperä toteaa, että Nelimarkan taiteessa suomalaisia puhuttelee nostalgia.
– Varsinkin viimeisinä vuosikymmeninään hän oli hyvin suosittu suuren yleisön keskuudessa. Ihmiset ostivat etenkin hänen maisemamaalauksiaan.
Avaa kuvien katselu
Taiteilija maalasi henkilökuvia perheenjäsenistään ja erityisen paljon omakuvia (1922). Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Taiteilija perusti isänsä synnyinmaisemiin Alajärvelle Nelimarkka-museon vuonna 1964. Se toimii nykyisin Etelä-Pohjanmaan alueellisena taidemuseona.
– Eero Nelimarkka vaurastui, loi sosiaalisia verkostoja ja nousi aikakauden muiden tunnettujen taiteilijoiden joukkoon, Riitta Ojanperä sanoo.
Avaa kuvien katselu
Näyttelyn teokset ovat Kansallisgallerian kokoelmasta sekä lainassa museoista ja yksityiskokoelmista. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Eero Nelimarkka, Ateneumin taidemuseo, Helsinki 13.3.–13.9.2026.
Taidemaalari Eero Nelimarkka
- Syntyi Vaasassa 1891, kuoli Helsingissä 1977.
- Äiti pyykinpesijä, isä räätäli.
- Tunnetaan Pohjanmaan lakeuksien kuvaajana, muotokuvista ja asetelmista.
- Opiskeli taidetta mm. Pariisissa sekä Suomessa Eero Järnefeltin johdolla.
- Opinto- ja näyttelymatkoja eri puolilla maailmaa.
- Sai Pro Finlandia -mitalin 1956, professorin arvonimen 1966.
- Nelimarkka-taidemuseo Alajärvellä.