Aurinkomme on ollut nuoruudessaan nykyistä liikunnallisempi.
Japanilaiset ja ranskalaiset tähtitieteilijät kertovat torstaina julkaistussa tuplatutkimuksessa, että Aurinko olisi ollut osallisena samankaltaisten tähtien massamuutossa Linnunradan keskustasta galaksin ulompiin osiin noin 4-6 miljardia vuotta sitten.
Tutkimustulokset on julkaistu Astronomy and Astrophysics -tiedejulkaisussa (1, 2).
Aurinko syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Aiemmat tutkimukset ovat ehdottaneet, että Aurinko olisi syntynyt yli 10 000 valovuotta lähempänä galaksin keskustaa kuin missä se sijaitsee nykyisin.
Tutkimukset, jotka ovat tarkastelleet Auringon ja muiden samankaltaisten tähtien koostumusta, tukevat tätä ajatusta, mutta siinä on silti ongelma.
Linnunradan keskellä on nimittäin valtava tankomainen rakenne, jonka ympärillä on keskellä syntyneiden tähtien pakenemisen estävä rakenne, jota tutkijat kutsuvat ”corotation barrier” -nimellä.
Tutkijaryhmä pyrkikin nyt ratkomaan tätä ristiriitaa keräämällä luettelon 6 594 Linnunradan tähdestä, joilla on hyvin samanlainen lämpötila, pintapainovoima ja koostumus kuin Auringolla.
Tutkijat kokosivat tutkimansa listan Euroopan avaruusjärjestö ESAn Gaia-luotaimen keräämän laajan tähtidataluettelon pohjalta.
Listan avulla tutkijat pystyivät tekemään tarkan arvion tähtien ikäjakaumasta.
Suuri osa tarkastelluista tähdistä oli iältään 4–6 miljardin vuoden ikäisiä, eli ne edustavat samaa ikäluokkaa kuin Aurinko. Tämän lisäksi ne ovat samankaltaisella etäisyydellä galaksin keskustasta kuin Aurinko.
Tämä tarkoittaa tutkijoiden mukaan sitä, että Aurinko ei ole nykyisellä paikallaan sattumalta, vaan että se olisi ollut osana paljon suurempaa galaksin ulompiin osiin suuntautunutta tähtien massamuuttoa syntymänsä jälkeen.
Linnunradan keskiön ympärillä oleva ”corotation barrier” -rakenne olisi estänyt tällaisen massamuuton, mutta tutkijat ehdottavat, että rakenne olisi voinut olla vasta muodostumassa, kun massamuutto on tapahtunut.