Joskus oli paremmin. Kaksi triplamestaruutta reilun kymmenen vuoden sisään on käsittämätön suoritus. Tähän TPS pystyi ensin 1989–1991 ja kohta perään 1999–2001. Ikonisia hetkiä on lukuisia: mestaruuden ratkaisseet ottelut Helsingissä 1995 ja 1999, tai vaikkapa Tampereella 2001.
Ajan saatossa Palloseura on kuitenkin kadottanut otteensa.
Mestaruutta juhlittiin vielä 2010, mutta sen jälkeen hana kuivui. Kaksi kuluvan vuosikymmenen finaalipaikkaa on eilisen suurseuralle laiha lohtu.
Seura, joka kerran toimi suomalaisen pääsarjakiekon edelläkävijänä, on 2000-luvulla sijoittunut runkosarjassa keskimäärin sijalle kahdeksan. Viidentoista edelliskauden aikana sijoitus on ollut seitsemän kertaa kymmenes tai heikompi.
Juuri nyt se on kolmastoista.
TPS:n toimitusjohtaja Aki Holma ei ole kovin innokas keskustelemaan pidemmän aikavälin tuloskunnosta.
– Me olemme joka kauden jälkeen kertoneet syistä. En mielellään mene niihin uudelleen. Emme ole olleet siellä, missä haluamme. Ei siinä mitään erityistä ole, Holma sanoo.
Avaa kuvien katselu
Aki Holma on TPS:n toimitusjohtaja. Kuva: Minna Rosvall / Yle
Holma ei anna arvoa kahdenkymmenen vuoden otannalle.
– Kauheasti en tuijottelisi kahtakymmentä edellistä vuotta. Onhan meillä paljon kehitettävää urheilussa ja talouden saamisessa omavaraiseksi, toimitusjohtaja myöntää.
Vastuu päävalmentajalla, ei johdolla
Vastuun turkulaisten menestymättömyydestä on usein joutunut kantamaan päävalmentaja. Pelkästään 2020-luvulla Tepsin penkin takana on nähty viisi eri päävalmentajaa.
Samaan aikaan muutoksia johdossa on nähty vain vähän. Urheilujohtaja Rauli Urama sai lähteä menneen kauden jälkeen. Tämän tilalle palkattiin mies talon sisältä, Mika Suoraniemi.
Hallituksessa valtaa käyttävät Saku Koivu ja Erkka Westerlund, mutta heitä näkee harvoin julkisuudessa vastaamassa tuloksista. Suomen ammattivalmentajien (SAVAL) puheenjohtajana toimiva Westerlund on toisaalta Ylenkin sivuilla paheksunut sitä, miten valmentajille annetaan kenkää.
Mitä se kertoo seurasta, että valmentajaa vaihdetaan jatkuvasti?
– Se kertoo sen, ettei olla kokonaisuutena onnistuttu. Tämä lienee riittävä vastaus. Nämä ovat seuran sisäisiä asioita, toimitusjohtaja Aki Holma vastaa.
Seurajohdon vastuusta Holma toteaa:
– Tietenkin seurajohto on kokonaisuudesta vastuussa. Emme ole onnistuneet, eikä ylin johto ole onnistunut, jos porukkaa vaihdetaan kesken sopimuskauden, Holma pyörittelee.
Avaa kuvien katselu
Saku Koivu oli voittamassa TPS:lle mestaruutta keväällä 1995. Kuva: Lehtikuva
TPS-ikoni ja leijonalegenda Saku Koivu ei ollut erityisen innokas keskustelemaan Ylen kanssa seuran tilasta ja kipukohdista etenkään kesken kauden.
Kun haastattelu lopulta onnistui, Koivu kieltäytyy kommentoimasta TPS:n hallituksen saamaa kritiikkiä siitä, miten hän tai Westerlund kantavat vastuuta epäonnistumisista.
– Minulla ei ole tähän mitään sanottavaa. Tässä on kauden tärkeimmät pelit edessä emmekä halua yhtään juttua tähän viikonloppuun. Voimme siirtää tätä viikolla, kahdella, kolmella, neljällä sen mukaan, miten kausi jatkuu, Koivu sanoo.
Urheilujohdon työnkuva muuttui?
Omaa rooliaan taustalla Koivu avaa lyhyesti.
– Meillä on urheilun johtoryhmä, missä olen linkki operatiivisen johdon ja hallituksen välillä. Nyt sitä on vielä selkiytetty niin, että minulla on hallituksessa urheilun vastuu. Lähin työparini on urheilujohtaja Suoraniemi, joka tekee operatiiviset urheilulliset päätökset. Olen hänen tukenaan, Koivu sanoo.
Suoraniemen kohdalla näyttää tapahtuneen muutos, sillä edellinen urheilujohtaja Rauli Urama kertoi vuonna 2019 Satakunnan Kansalle, ettei osallistunut joukkueen rakentamiseen. Joukkuetta kasasivat pelaajatarkkailija Tomi Kallio, silloinen toimitusjohtaja Santtu Jokinen sekä Suoraniemi.
Ovatko roolitus ja vastuut seurajohdossa siis kunnossa?
– Kyllä tämä on ihan alusta saakka ollut niin, että urheilujohtajalla on kaikki mandaatit tehdä urheilun päätöksiä. Ne käydään hallitustasolla läpi, päävalmentajapäätökset ja muut. Ne esitellään siellä, mutta kaikki valta ja vastuu näissä on urheilun operatiivisella johdolla, Koivu sanoo.
Avaa kuvien katselu
Rauli Urama sai lähtöpassit Turusta menneenä keväänä. Kuva: Minna Rosvall / Yle
Myös TPS:n junioripuolen alennustila puhuttaa. A-juniorit eivät ole enää mukana pudotuspeleissä ja B-juniorit karsivat paikasta SM-sarjaan.
TPS pelasi osin omien junioreiden johdolla loppuotteluissa keväällä 2021 ja 2022, mutta edellisen seitsemän vuoden aikana NHL:ään on Turusta ponnistanut vain yksi pelaaja, Kaapo Kakko.
– Jos katsotaan 5–7 vuoden otanta, miten TPS on kasvattanut NHL-pelaajia, niin mielestäni ollaan onnistuttu hyvin, toimitusjohtaja Holma sanoo.
Taloudellinen omavaraisuus pitkissä puissa
TPS:sta ei voi puhua puhumatta rahasta. Jos joskus Turussa kylvettiinkin rahassa, viime vuodet se on elättänyt itseään Supercell-miljonäärien pääomituksilla. Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ovat käyttäneet vuodesta toiseen tappioita tehneeseen seuraan toistakymmentä miljoonaa euroa.
Menneellä tilikaudella seura puristi tappion alle 300 000 euroon, kun se vuotta aiemmin oli pari miljoonaa.
– Tulemme tekemään tällä kaudella merkittävät tappiot, mitä ennustimmekin. Ennuste on miljoonan euron luokkaa ja sekin vaati pudotuspelejä, Holma avaa.
Avaa kuvien katselu
TPS-omistaja Ilkka Paananen on laittanut omia rahojaan seuraan. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle
Jos pudotuspelit alkaisivat lauantaina, TPS ei olisi mukana. Tulevalle kaudelle se on nostamassa tälle kaudelle ilmoitettua 2,4 miljoonan euron pelaajabudjettia.
– Myynnit ovat kasvaneet ja yleisökeskiarvot ovat hieman alle 6 000 ja näin ollen aika hyviä. Tytäryhtiö, palveluntarjoaja Turku Live on sekin hyvässä tuloskunnossa. Vaikka emme ole menestyneet, hienot yleisömäärät luovat valtavasti uskoa tulevaan. Yhteisö on vahva ja usko osaamiseen olemassa, Holma kiittelee.
TPS:n yleisökeskiarvo on koko kauden mitassa 5 700, mutta vuodenvaihteen jälkeen hieman alle 5 300.
Jäljelle jää vain yksi kysymys: miten eilisen suurseura kutistui nykytasolleen?
Toimitusjohtaja Holman mukaan näkemys identiteettikriisistä on liian kaukaa asiaa tarkastelevan median keksintö. Holma vakuuttaa, että TPS palaa vielä. Uusi strategiatyö on aloitettu.
– Haluamme, että TPS on turkulainen juttu ja Turku paikka, missä pelaajat ja valmentajat kehittyvät. Vaikka kokonaisuus ei aina ole toiminut, tepsiläisyys on tunnistettava juttu omien pelaajien kautta. Olemme onnistuneet talouden sopeuttamisessa ja yleisömäärät ovat olleet parhaita vuosikausiin. Tämä on vahva yhteisö.