Queenslandin yliopiston ja Minnesotan yliopiston tutkijat ovat saattaneet löytää entuudestaan tuntemattoman solutason jäljen vaikeasta masennuksesta, joka voidaan havaita jo sairauden varhaisessa vaiheessa.
Tutkijat analysoivat adenosiinitrifosfaatin eli ATP-yhdisteen tasoja 18–25-vuotiaiden veren ja aivojen soluista. Kaikilla tutkituilla 18 nuorella oli diagnosoitu vaikea masennus.
Adenosiinitrifosfaatti on runsasenerginen soluissa syntyvä yhdiste, ja sillä on tärkeä rooli solujen energiansaannissa.
Tutkijaryhmän jäsen, Queenslandin yliopiston apulaisprofessori Susannah Tye kertoo tiedotteessa, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ATP-molekyylien (joita hän kutsuu ”väsymysmolekyyleiksi”) tasoissa on havaittu tietynlaisia kaavoja sekä aivoissa että verenkierrossa vaikeasta masennuksesta kärsivillä nuorilla.
”Havainto viittaa siihen, että masennusoireet saattavat juontaa juurensa perustavanlaatuisista muutoksista siinä, miten aivojen ja verisolujen energiankulutus toimii. Väsymys on yleinen ja vaikeasti hoidettava oire vaikeassa masennuksessa, ja oikean hoidon löytäminen voi kestää vuosia”, Tye kertoo.
Aiemmin maaliskuussa Translational Psychiatry -tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa tutkijat keräsivät solunäytteitä nuorten verestä ja kuvasivat nuorten aivojen soluja magneettispektroskooppilaitteella.
Tutkijat vertasivat veren solunäytteitä ja aivokuvia sellaisten nuorten vastaaviin näytteisiin ja kuviin, joilla ei oltu diagnosoitu masennusta missään muodossa.
Kävi ilmi, että vaikeasta masennuksesta kärsivien nuorten solut tuottivat enemmän ATP-molekyylejä levossa, mutta solujen kyky lisätä energiantuotantoa stressin alla oli heikentynyt.
”Tämä viittaa siihen, että solut saattavat ylikuormittua sairauden alkuvaiheessa, mikä voi johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin. Havainto oli yllättävä, koska voisi olettaa, että masennusta sairastavien henkilöiden solujen energiantuotanto olisi heikentynyt”, kuvailee tutkijaryhmän jäsen, Queenslandin yliopiston tohtori Roger Varela tiedotteessa.
”Vaikuttaa siltä, että masennuksen alkuvaiheessa aivojen ja kehon solujen mitokondrio-soluelimillä on heikentynyt kyky vastata korkeampaan energiantarpeeseen. Tämä voi johtaa alavireisyyteen, motivaation puutteeseen ja hidastuneeseen kognitiiviseen kyvykkyyteen. Havaintomme osoittavat, että masentuneen kehossa tapahtuu useita muutoksia, mukaan lukien aivoissa ja veressä, ja että masennus vaikuttaa energiansaantiin solutasolla”, Varela jatkaa.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!