Suomen riistakeskus kehittää roska-astioida, joiden sisältöön karhu ei pääsisi käsiksi. Näin yritetään ehkäistä karhujen aiheuttamia vahinkoja.
Avaa kuvien katselu
Karhunkestäviksi kehitetyt roska-astiat pääsivät tutkimusavustajan testiin. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari
Korkeasaaren karhut saivat erityisen työtehtävän: ne pääsivät tutkimusavustajiksi koettelemaan karhunkestäviksi tarkoitettuja roska-astioita tositoimissa, kertoo eläintarha tiedotteessaan.
Suomen riistakeskus on kehittämässä haja-asutusalueille roskiksia, joita karhu ei saisi auki.
Suomen karhukanta kasvaa selvästi, ja karhujen vierailut asutusten liepeillä näyttäisivät lisääntyneen. Korkeasaaren tiedotteen mukaan usean paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista, ja karhut myös palaavat helpoksi havaituille ruoka-apajille.
Karhujen aiheuttamia vahinkoja halutaan ennaltaehkäistä siten, että asutuksen lähistöllä olisi mahdollisimman vähän ruokaa tarjolla eli karhut eivät pääsisi käsiksi roska-astioiden sisältöön.
Riistakeskus on kehittänyt tätä varten roskiksia, joita on vahvistettu metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla.
Tällaisia astioita annettiin nyt kahden Korkeasaaren naaraskarhun käsittelyyn. Roskiksiin laitettiin voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja eli hunajaa ja kuivattua kalaa ”testaajien mielenkiinnon varmistamiseksi”.
Tiedotteessa kuvaillaan, että karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan.
Kumpikaan roskis ei auennut karhujen käsittelyssä. Testin päätteeksi karhut siirtyivät popsimaan hedelmiä aamupalakseen.
Roskiksita ei ole vielä saatu testattua luonnossa elävillä karhuilla.