Kumeat räjähdysten äänet kulkeutuvat Slovjanskin kaupunkiin jostain lähialueilta. Rintama ei ole kaukana, sillä kaupungin laitamilta etulinjaan on lyhyimmillään alle kaksikymmentä kilometriä.
Slovjansk muodostaa yhdessä läheisen Kramatorskin kanssa vyöhykkeen, jossa asui ennen Venäjän suurhyökkäystä noin 250 000 asukasta. Kyseessä on Donbasin viimeinen suuri kaupunkikeskittymä, jota kohti rintama hivuttautuu kuukausi kuukaudelta.
Venäjä vaatii toistuvasti neuvotteluissa koko aluetta itselleen, mutta Ukrainalla ei ole aikomustakaan luopua siitä taisteluitta. Alue on liian tärkeä sotilaallisesti, mutta myös poliittisesti. Ratkaisua ei ole löytynyt, eikä Venäjä ole suostunut peruuttamaan vaatimuksistaan.
Donbas on Donetskin ja Luhanskin oblastien eli hallinnollisten alueiden kokonaisuus, jossa on taisteltu jo vuodesta 2014 asti. Ukraina hallitsee Donbasista enää noin viittätoista prosenttia. Lähes koko Luhansk on jo Venäjän hallussa. Petro Salonen / IL
Donetskissa liikkuessa huomaa, että itärintaman kovimmat paikat ovat lähellä. Sotilaita ja ajoneuvoja on kaikkialla. Yllättävää on, että siinä missä Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa oli talven aikana jatkuvia ongelmia sähkön, lämmön ja veden kanssa, itärintaman läheisyydessä tilanne oli usein parempi.
– Jos haluat iskeä kiovalaisen naisen, kutsu hänet itään. Täällä on sähköä ja lämpöä. Tämä on muodostunut jo yleiseksi vitsiksi, eräs sotilas sanoo.
Lohikäärmeen hampaat eli betonipyramidit kylpevät Donbasin aamuauringossa. Emil Kastehelmi
Slovjanskissa asiat ovat päällisin puolin niin normaalisti, kuin ne olosuhteet huomioiden voivat olla. Moni kauppa on auki ja siviilejä näkyy kaduilla. Niin pitkään kun rintama saadaan pidettyä riittävän etäällä, droonit eivät pääse metsästämään ihmisiä kaduilla ja elämä voi jatkua.
Slovjanskista ei kuitenkaan tarvitse lähteä kauas, kun tunnelma muuttuu täysin.
Kaupungin ympärille kasaantuu tummia pilviä. Venäläiset valtasivat joulukuussa Slovjanskin itäpuolella sijaitsevan Siverskin. Myös kaupungin pohjoispuolella sijaitsevan Lymanin laitamilla taistellaan. Petro Salonen / IL
Slovjanskissakin näkyy pommitusten jälkiä. Ulkonaliikkumiskielto laittaa ihmiset kotiin jo yhdeksältä illalla. Emil Kastehelmi
Elämä kaupungin ympäryskylissä on hiljentynyt. Esimerkiksi sen pohjoispuolinen Raihorodokin kylä oli vielä vuonna 2024 täynnä elämää. Kylän läpi kulki tie Lymanin kaupunkiin, ja sen varrelta löytyi lukuisia kioskeja ja kojuja, jotka palvelivat läpikulkumatkalla olleita sotilaita.
Nyt rintama on enää kymmenen kilometrin päässä, Lymanissa taistellaan ja kylä on hiljentynyt täysin.
Tien varrella päivystävät kauppiaiden sijaan sotilaat, joita heitäkään ei ole drooniuhan takia ulkosalla suuria määriä. Kylän läheiseltä ylängöltä näkee Lymaniin ja laajaan Serebriankan metsään. Sieltä kohoaa savupilviä.
Tie Lymanin suuntaan on katettu verkkotunnelilla, jonka tarkoituksena on tuoda suojaa Venäjän drooni-iskuilta. Emil Kastehelmi
Linnoitettu Donbas
Donetskissa on valmistauduttu tulevaan. Aluetta on linnoitettu jo vuosia. Kylien ja kaupunkien ympäristöön on ilmestynyt panssariesteitä, juoksuhautoja, bunkkereita ja piikkilankaa. Kilometrejä pitkät esteet halkovat aavoja peltoja.
Slovjanskista lähtee valtatie Bahmutin kaupunkiin, jonka venäläiset valtasivat keväällä 2023. Normaalioloissa välin voisi ajaa noin tunnissa, mutta venäläisillä matka on kestänyt jo lähes kaksi vuotta. He ovat hädin tuskin puolivälissä.
Eteneminen ei tule olemaan venäläisille helpompaa jatkossakaan, sillä päätien varrelle on rakennettu puolustustasa toisensa jälkeen. Bunkkerit ovat jo valmiina odottamassa hyökkääjää.
Kaupungissa kaukaisena kuulunut jyly yltyy lähempänä etulinjaa. Räjähdykset ja tykkien laukaukset muistuttavat, että etulinjaan ei ole pitkä matka.
Etulinja on tämän kuvan ottopaikasta alle kymmenen kilometrin päässä. Jokainen kilometri lähemmäs venäläisiä kasvattaa tällaisessa paikassa drooni-iskun riskiä. Emil Kastehelmi
Ukrainalaiset rakentavat kerroksellisia esteitä, joilla vaikeutetaan niin vihollisen ajoneuvojen, vaunujen kuin jalkaväenkin toimintaa. Panssarikaivantoja on usein kahdessa tasassa, ja niiden välissä voi olla lohikäärmeen hampaiksi kutsuttuja betonisia panssariesteitä.
Linnoitteita löytyy Donetskin lisäksi ympäri itärintamaa pitkänä ketjuna, ja lisää syntyy jatkuvasti.
Kaivannot täytetään piikkilangalla, jotta venäläinen jalkaväki ei voi käyttää niitä suojaisina etenemisreitteinä. Emil Kastehelmi
Viimeinen suuri kaupunki
Venäjän suhtautuminen Donbasiin vaikuttaa tässä vaiheessa lähes pakkomielteiseltä. Kysymys muutamasta tuhannesta neliökilometristä on Venäjälle rauhanneuvottelujen keskeisimpiä kynnyskysymyksiä. Se vaatii Ukrainaa luovuttamaan koko lopun Donbasin taisteluitta, eikä vaatimuksesta suostuta taipumaan. Samalla Putin on toistuvasti käskenyt venäläiskenraaleita valtaamaan alueen heikoin tuloksin.
Ukrainalla ei ole julkisuudessa ollut aikeita vetäytyä Donbasista, sillä se luovuttaisi tällöin puolustuksellisesti keskeisen alueen Venäjän haltuun, joka taas voisi mahdollistaa hyökkääjän jatko-operaatiot syvemmälle Ukrainaan. Ratkaisua odotellessaan Venäjä tapattaa joka kuukausi tuhansia sotilaita päästäkseen eteenpäin edes hieman. Vaikeimmat taistelut ovat kuitenkin vasta edessäpäin.
Valmistautuminen karuun tulevaisuuteen näkyy kaduilla. Monen rakennuksen ikkunat on peitetty ja ovet suljettu, kuten Kramatorskin keskustan kulttuuritalolla. Emil Kastehelmi
Slovjanskin eteläpuolella sijaitsee Kramatorsk, Donbasin suurin Ukrainan yhä hallitsema kaupunki. Se on hieman sisarkaupunkiaan lähempänä etulinjaa – venäläiset ovat lyhyimmillään alle 15 kilometrin päässä kaupungin reunoilta. Kramatorskin suurhyökkäystä edeltänyt asukasluku, alle 150 000, vertautuu Suomen seitsemänneksi suurimpaan kaupunkiin, Jyväskylään.
– Kramatorskissa on vielä siviilejä ja yrityksiä. Mutta kun kuljet kaupungissa, huomaat yhden asian. Missään ei näy lapsia, eräs paikallinen kommentoi.
Huomio on totta. Suurin osa väestöstä vaikuttaa olevan keski-ikäistä tai sitä vanhempaa. Kramatorskin tori ja kauppahalli ovat sunnuntaina täynnä väkeä, mutta lapset on ilmeisesti suurilta osin evakuoitu. Juttumatkasta ei ollut ehtinyt kulua kahta viikkoakaan, kun Venäjä iski myös kauppahalliin.
Vaikea päätös lähtemisestä on edessä myös monella muullakin. Rintama lähestyy Kramatorskia hitaasti mutta varmasti, ja siitä tulee seuraavien kuukausien aikana alati vaarallisempi paikka. Siitä huolimatta osa siviileistä ei suostu lähtemään suurenkaan vaaran edessä.
Armeijalle asia aiheuttaa päänvaivaa. Ylimääräiset siviilit keskellä sotatoimia voivat vaikeuttaa myös asevoimien toimintaa.
Muutamista elonpilkahduksista huolimatta Kramatorsk on nykyään aiempaa hiljaisempi. Yritystoiminta on keskittynyt lähinnä muutamalle eläväisemmälle alueelle. Junaliikenne on lakannut, koska vaara iskusta on liian suuri. Satunnaiset venäläisdroonit yltävät jo kaupunkiin ja vaanivat ammukset sen sisääntuloväylille.
Kramatorskissa ei tarvitse pelätä jatkuvasti drooni-iskun kohteeksi joutumista, mutta yksittäiset esimerkit tuovat esimakua tulevasta. Suurin osa iskuista keskittyy silti vielä sen itäpuolen kyliin ja lähemmäs etulinjaa, jossa on selkeämpiä sotilaskohteita.
Venäläisten edetessä Kramatorsk ja Sloviansk ovat jäämässä hitaasti muodostuvan pullistuman kärkeen vahvana linnakkeena. Venäläisille sen valtaaminen tulee olemaan pitkä ja verinen tehtävä, jossa pienistäkin voitoista on maksettava korkea hinta.
