Hirvikolareiden määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana, kertoo STT:lle yhteyspäällikkö Tarja Korhonen Liikenneturvasta.
Korhosen mukaan syynä saattavat olla muutokset hirvikannassa. Lisäksi sattumalla on oma osuutensa onnettomuuksien määriin.
Korhosen mukaan vuonna 2020 sattui noin 1 530 hirvikolaria, kun vuonna 2024 määrä oli lähes 1 670. Samoina vuosina muiden riistaonnettomuuksien määrä väheni.
– Viime vuonna oli yli 100 hirvikolaria enemmän kuin vuonna 2020. Siinä on selkeä nousu, Korhonen sanoo.
Ihmisiä hirvikolareissa ei kuitenkaan kuole kuin muutamia vuosittain, eikä määrä ole kasvanut viime vuosina.
Hirvimetsästys alkaa syyskuussa
Riistakeskuksen riistapäällikkö Jani Körhämö näkee, että metsästyksellä on huomattava rooli hirvikolareiden ehkäisemisessä. Suurempi hirvikanta tarkoittaa usein suurempaa määrää hirvikolareita.
Lisäksi hirvikolareiden määrään vaikuttavat Körhämön mukaan myös liikenteen ja asutuksen määrä alueella.
– Mutta kyllä hirvikannan koolla ja hirvikolareilla on ilman muuta yhteys, hän sanoo.
Hirvieläinten metsästys käynnistyy syyskuun alussa. Samoihin aikoihin alkaa Liikenneturvan Korhosen mukaan myös hirvikolareiden pahin sesonkiaika. Hänen mukaansa lähes kolmasosa vuotuisista hirvikolareista ajoittuu syys–lokakuulle.
Hirvien metsästys alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Muualla maassa alkaa hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Vahtimismetsästyksen tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja.
Pohjois-Suomessa hirvenmetsästys keskeytyy 21. syyskuuta alkavaan kiimarauhoitukseen. Lokakuussa hirvenmetsästys alkaa uudelleen porrastetulla aikataululla.
Pyyntiluvat lisääntyneet
Alkavalle hirvenmetsästyskaudelle on myönnetty viime kautta enemmän hirvenpyyntilupia, kerrotaan Riistakeskuksesta. Viime vuoteen verrattuna myönnettyjen lupien määrä nousi noin 12 prosenttia. Yhteensä hirvenpyyntilupia myönnettiin noin 38 300. Riistakeskuksen mukaan yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei luvan ehdoissa ole muuta määrätty.
Pyyntilupien määrän nousu johtuu Körhämön mukaan siitä, että hirvikanta on pitkään jatkuneen pienenemisen jälkeen hieman kasvanut.
Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvikanta oli viimeisimmän metsästyskauden jälkeen noin 87 000 hirveä. Tavoitteena on noin 70 000–90 000 hirven suuruinen kanta.
Viime vuosina hirvikanta on saatu likimain tavoitetasolle, mikä on edellyttänyt hirvien tappamista.
– Vajaa kymmenen vuotta kanta pääsi kasvamaan jonkun verran yli tavoitteiden. Viime vuosina on kuitenkin oltu tavoitetasolla. Nyt näyttää, että kannassa on pientä nousua, mitä pyritään taittamaan metsästyksellä, Körhämö sanoo.
Körhämön mukaan hirvikannan viime aikojen pieni kasvu on luonnollista eikä taustalla ole merkittäviä uusia tekijöitä.
Varaa aikaa ajomatkalle
Korhonen muistuttaa, että autoilijana hirvikolareita voi ehkäistä varaamalla aikaa ajomatkoille. Lisäksi kannattaa miettiä, mihin vuorokauden aikaan ajoittaa ajomatkat. Hirvet ovat aktiivisimmillaan hämärän aikaan tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen.
– Ylipäätään tarkkuus ajaessa, että seurailee tienpientareita. Riskipaikkoja on varsinkin silloin, jos tullaan metsäiseltä alueelta aukealle. Siinä hirvieläimet saattavat tulla yhtäkkiä pusikosta ja juosta tiellä tai tien yli, Korhonen sanoo.