– Se huuto tuntui sellaiselta raa’alta.
Varsinais-Suomen Somerniemellä asuva Juha Salminen ei osannut etukäteen ajatella, millainen olento lähimetsässä mekastaa.
Oli kova pakkasilta tammikuun puolessa välissä. Salminen ja hänen vaimonsa olivat menossa hakemaan hevosia sisälle.
– Vaimo meni edeltä ja hän sanoi, että tule äkkiä kuuntelemaan, että mikä ihme toi huuto on.
Ulkona oli pilkkopimeää, ja pariskunta kulki otsalamppujen avulla eteenpäin. Tilanne oli Salmisen mukaan jännittävä, sillä hän ymmärsi äänen tulevan aivan läheltä.
– Sitten me totesimme, että hyvänen aika, sehän on ilves.
Pariskunta oli lopulta vain parinkymmenen metrin päässä ilveksestä, joka huusi kovaäänisesti pienessä rinteessä pihapiirissä.
Salminen on aiemmin nähnyt alueella ilveksen jälkiä ja kuullut yksittäisiä ääniä metsästä. Tällainen pitkä ”konsertti” oli kuitenkin Salmiselle uutta.
Asiantuntija: maaliskuussa kiima huipentuu
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala kertoo, että ilveksen ääntelyssä on kyse tavanomaisesta kiimahuutelusta.
Ilveksen kiima-aika kestää helmikuusta maaliskuun loppuun.
– Jos joku haluaa käydä kuuntelemassa ilveksen ääntelyä iltaisin tai öisin, niin maaliskuu on täydellinen aika.
Holmalan mukaan ilvekset alkavat kuitenkin huutelemaan jo ennen varsinaista kiima-aikaa. Huutelu voi alkaa jo vuodenvaihteessa.
Tutkija kertoo, että yksilöillä voi olla ääntelyssä eroja: joillakin ääni on syvempi ja mouruavampi. Muulloin kuin kiima-aikana ilves on yleensä hiljainen.
Kuuntele lisää luonnon ääniä:
Näitä asioita ilves ilmaisee huudollaan
Holmalan mukaan sekä naaraat että urokset voivat mouruta. Huutelulla ilvekset ilmaisevat kiinnostusta lajikumppaniin kiima-ajan kynnyksellä.
– Ne ilmaisevat myös, että täällä minä olen.
Lisäksi ilvekset kertovat ääntelyllä asemastaan. Usein alueella on yksi uros, joka on valta-asemassa. Uros mouruaa muille uroksille, että alueella on jo ”valtauros”.
Holmala kertoo, että ääntely on tärkeää myös siksi, että se kertoo ilveksen suostuvaisuudesta paritteluun. Naaras ei siedä urosta lähelleen ennen kiima-ajan huipentumista.
– Oikeastaan se on kiinnostuksen osoitusta. Sitten vasta naaras ikään kuin päättää, milloin hän hyväksyy uroksen lähelle.
Holmalan mukaan naaras voi antaa esimerkikiksi ”kynttä” urokselle, jos se ei ole valmis paritteluun.
Ilveksen rauhallisuus hämmästytti Salmista
Palataan Salmisten pihapiiriin. Hetken huudeltuaan ilves jolkotteli takaisin metsän siimekseen.
Juha Salminen hämmästyi, ettei ilves lähtenyt heti karkuun. Hän ihmetteli myös, miten rauhallisesti hevoset suhtautuivat ilvekseen.
Tutkija Holmala toteaa, että arkakin ilves voi reagoida ihmiseen ainakin kahdella tavalla. Osa singahtaa heti pois, mutta osa pysyy rauhallisina.
– Kun ilves reagoi hitaasti, se yrittää ottaa selvää, mitä on tapahtumassa.
Holmala kertoo, että etenkin haukottelu ja venyttely ovat klassisia sijaistoimintoja, kun eläin on epävarma, mitä sen kuuluisi tehdä.
Salmisen pariskunnalle ilveksen kohtaaminen oli ikimuistoinen.
– Vaimo sanoi, että nyt hänellä on kaikki unelmat toteutuneet, kun hän näki ilveksenkin, kertoo Salminen.
Lähetä luontovideo ja kysy asiantuntijoilta
Lähetä meille havaintosi allaolevalla lomakkeella. Selvitämme vastauksia toimitukseen lähetettyihin luontohavaintoihin.