Yksityisen kulutuksen surkea kehitys jäytää kansantaloutta.
Suomen bruttokansantuote supistui huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pysytteli Tilastokeskuksen mukaan vuodentakaisen neljänneksen tasolla.
Yksityinen kulutus pieneni Tilastokeskuksen mukaan 1,3 prosenttia ensimmäisestä vuosineljänneksestä.
Viennin volyymi väheni huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Tuonnin volyymi kasvoi samaan aikaan 2,5 prosenttia.
Yksityiset investoinnit kasvoivat huhti-kesäkuussa 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkiset investoinnit kasvoivat puolestaan 5,1 prosenttia.
Kipupisteenä yksityinen kulutus
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kevään kasvulukema oli jopa pelättyä kehnompi. Alkuvuoden kehitys on ollut Appelqvistin mukaan selvästi ekonomistiennusteita heikompaa.
”Kolmen viimeisen vuosineljänneksen etumerkki on nyt negatiivinen, joten teknisessä mielessä Suomi on jälleen taantumassa”, Appelqvist kirjoittaa sähköpostikommentissaan.
”Selkein kipupiste oli yksityinen kulutus, joka ei vimmatusta manaamisesta huolimatta ole lähtenyt nousuun.”
Appelqvistin mukaan talouden elpymisen käynnistyminen on takkuillut pahasti, mutta hän luottaa siihen, että kotitalouksien parantunut ostovoima ja aiempaa keveämpi rahapolitiikka alkavat jatkossa näkyä vahvemmin.
Toisen vuosineljänneksen valopilkkuja olivat Appelqvistin mukaan yksityisten ja julkisten investointien kasvuluvut.
”Isossa kuvassa rakennusinvestoinnit kulkevat edelleen pikemminkin vaakatasossa, mutta teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin nytkähtivät keväällä selvästi ylöspäin”, Appelqvist kirjoittaa.
”Pelko hyydyttää kulutushalut”
Myös Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom kiinnittää huomiota yksityisen kulutuksen vähenemiseen huhti-kesäkuussa. Hän uskoo, että heinä-syyskuun luvuissa on jo odotettavissa kulutuksen kasvua, kun kuluttajien kasvava ostovoima ja hiljalleen koheneva luottamus omaan talouteensa alkaa näkyä myös kulutuskäyttäytymisessä.
”Kasvu käynnistyy kotimaisesta kulutuksesta. Koheneva ostovoima ei yksin riitä, vaan kotitalouksien on koettava taloutensa vakaiksi ja työpaikkansa turvatuiksi. Siksi työmarkkinoiden vakaus on kasvun edellytys. Pelko työpaikan menettämisestä hyydyttää kulutushalut”, Ohlsbom kirjoittaa sähköpostikommentissaan.
Ohlsbomin mukaan kevään heikentyneissä vientiluvuissa näkyy huhtikuussa alkaneen Yhdysvaltain tullipoukkoilun synnyttämä epävarmuus.
”Elokuun tullisovun myötä tilanne todennäköisesti tasoittuu, ja vienti palaa kasvu-uralle”, Ohlsbom uskoo.
Pahin kuoppa jäämässä taakse?
Appelqvistin ja Ohlsbomin mukaan kesän aikana saadut signaalit viittaavat siihen, että kansantalouden tuotannon pahin kuoppa on jäämässä taakse ja että kasvu on käynnistymässä erityisesti teollisuudessa.
Ekonomistit viittaavat muun muassa tietoon siitä, että kokonaistuotantoa kuvaava indikaattori nousi heinäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta.
”Rakettimaista kasvua ei ole toistaiseksi näköpiirissä, mutta optimististen linssien läpi tarkasteltuna näyttää siltä, että talouden elpyminen olisi vihdoin käynnistymässä”, Appelqvist kirjoittaa.