TALLINNA Ruoan hinta on kovassa nousussa Virossa. Virolaisten perusruokakorin hinta on noussut 50 prosenttia neljässä vuodessa, osoittaa Viron talouden tutkimuslaitoksen EKI:n tuore vertailu.
Pelkästään viime 12 kuukauden aikana ruoka-aineet ovat kallistuneet 9,1 prosenttia, kertoo Viron tilastoviraston tuorein vertailu.
Suomessa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien vuosimuutos oli kesäkuussa 2025 vain 2,2 prosenttia.
Viron ensimmäisen Masterchef-kauden voittaja Jana Guzanova on huomannut elintarvikkeiden hinnannousun nahoissaan.
– Olin talvella neljä kuukautta ulkomailla. Palatessani huomasin, että sama ruoka maksoi törkeän paljon enemmän, Guzanova kertoo Ylen haastattelussa.
Hinnannousu sai lisää kierroksia heinäkuussa, kun Viron hallitus korotti arvonlisäveron 24 prosenttiin. Virossa ei ole elintarvikkeille omaa, alennettua alv-kantaa, kuten on yli parissakymmenessä Euroopan talousalueen maassa.
Suomessa elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on 14 prosenttia.
– Jotain on tehtävä, Guzanova päätti.
Hän laati kansalaisaloitteen ruokatarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseksi. Aloite sai reilussa kuukaudessa lähes 100 000 kannatusilmoitusta, enemmän kuin yksikään kansalaisaloite koskaan.
Kansalaisaloite luovutettiin Viron parlamentille riigikogulle eilen torstaina.
Avaa kuvien katselu
Jana Guzanovan (vas.) luovuttaman kansalaisaloitteen ja symbolisen lautasen otti vastaan Viron parlamentin puhemies Lauri Hussar (Viro 200 -puolue). Kuva: Ken Mürk / ERRMatkailijatkin huomaavat
Hintojen nousu ei ole jäänyt huomaamatta suomalaisilta Viron-matkailijoilta. Prismoissa tehty vertailu paljastaa, että ruoan hintataso Virossa hipoo jo Suomen hintoja. Keskitulot Virossa ovat kuitenkin vain karkeasti puolet suomalaisten keskituloista.
Tästä taulukosta näet tavallisimpien elintarvikkeiden hinnat Virossa ja Suomessa:
Myös ravintolahinnoissa näkyy kallistumista. Esimerkiksi Tallinnan ydinkeskustan Platz-ravintolassa lounastarjousten hinnat vaihtelivat 6 ja 8 euron välillä vuonna 2023. Tänä kesänä kovin hinta oli 9 euroa.
Jana Guzanovan mukaan virolaisten hätä on suuri. Elintarvikkeiden kallistuessa moni ostaa halvempaa ja epäterveellisempää.
– Kun laadukkaiden raaka-aineiden hinta on sietämättömän korkea, ostoskärryihin päätyy paljon enemmän eineksiä, joiden lisäaineluettelo on todella kirjava.
Katso huippukokin kokkaamista ja hänen ajatuksiaan ruoan merkityksestä:
Jana Guzanova itse joutuu noudattamaan tiukkaa ruokavaliota autoimmuunisairauden takia. Laatua on siis pakko ostaa.
– Olen tehnyt myönnytyksiä. Jätän todella paljon asioita ostamatta ja hankin 50 prosentin alennuksessa olevia saman päivän parasta ennen -tuotteita, Guzanova kertoo.
Sota valtiota vastaan, sanoo ministeri
Jana Guzanova on saanut aloitteesta paljon myönteistä palautetta kansalaisilta sekä runsaasti medianäkyvyyttä. Sen sijaan hallituspuolueiden poliitikkojen reaktiot ovat kielteisiä. Varsinkin valtiovarainministeri, reformipuolueen Jürgen Ligi on parjannut aloitetta.
– Tällainen sota valtiota vastaan häiritsee minua erittäin paljon. Ruoan arvonlisäveron alentaminen on yksi typerimmistä asioista, jonka politiikassa voisi tällä hetkellä tehdä, Ligi sanoi Maaleht-lehden haastattelussa heinäkuun puolivälissä.
Sittemmin hän kommentoi kansalaisaloitetta sanomalla, että perustuslaki ei kiellä ihmisiä olemasta typeriä.
Guzanova ei anna ministerin ylenkatseen häiritä.
– Olen saanut paljon viestejä ihmisiltä, jotka kertovat, etteivät oikeasti tule enää toimeen. Tavalliset työssäkäyvät ihmiset, vaikkapa opettajat, eivät enää pärjää, Guzanova sanoo.
Näin virolaisten perusostoskori on kallistunut:
Vilja-, liha- ja maitotuotteita, kananmunia, kalaa ja vihanneksia sisältävä ruokakori on EKi:n mittausten perustyökalu.
Ministeri Ligin mukaan arvonlisäveron alentaminen ei näkyisi kuluttajahinnoissa, vaan sataisi vähittäismyyntiketjujen laariin. Rimi-vähittäiskauppaketjun ostojohtaja Marilin Jürisson hymähtää ministerin sanoille.
– Olemme valmiit julkistamaan dataa ja todistamaan, että alv-ale siirtyy suoraan hintoihin, Jürisson vakuuttaa Ylelle.
Samaa sanoo Viron Prismojen valikoima- ja hankintajohtaja Kaimo Niitaru.
– Arvonlisäveron alentaminen laskisi takuulla ruoan hintaa.
Ruokaa ostetaan vähemmän ja halvemmalla
Jürisson kertoo, kuinka virolaisten ostoskäyttäytyminen on muuttunut:
– Hinta on ensimmäinen tekijä, jonka perusteella asiakkaat valitsevat, mihin kauppaan lähtevät. Prismoissa tarjoustuotteiden osuus myynnistä on noussut lähes 30 prosenttiin, kertoo Kaimo Niitaru.
Virolaiset myös ostavat ruokaa aiempaa vähemmän. Ruokatarvikkeiden myyntimäärät ovat laskussa neljättä vuotta putkeen, kertoo Viron tilastoviraston tilasto.
Niinpä lähes kaikkien Viron suurimpien vähittäiskauppaketjujen liikevaihto ja -voitto laski viime vuonna.
”Alv yhdeksään prosenttiin”
Ruoan arvonlisäveroa ei tarvitsisi Marilin Jürissonin mukaan laskea edes kauttaaltaan. Päänavauksena alv-alen voisi toteuttaa peruselintarvikkeissa, kuten on tehty Puolassa tai Espanjassa.
– Voisi aloittaa vaikkapa maitotuotteiden alv:n alentamisella yhdeksään prosenttiin, Jürisson esittää.
Tiettyjä tuotteita virolaiset välttelevät nyt kovien hintojen tähden, Niitaru kertoo videolla:
Yhdeksän prosentin arvonlisävero olisi sopiva taso myös Jana Guzanovan mielestä. Hän ei kuitenkaan uskalla ennustaa, toteutuuko arvonlisäveron alentaminen. Taistelua hän aikoo jatkaa.
– 24 Euroopan maata on saanut sen tehtyä, kuuluu Guzanovan viesti virolaisille poliitikoille.