Prisma-dokumentissa tavataan eri-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat saaneet dementiadiagnoosin. Elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien puhkeamisessa, dokumentti muistuttaa.
Tv-lehti arvioi: – Laitoin vettä kiehumaan keittääkseni kahvia. Mielestäni käännyin katsomaan hellalle minuutin päästä, mutta vesi oli kiehunut kuiviin, kertoo 78-vuotias Kenneth.
Brittiherrasmiehellä todettiin Alzheimerin tauti pari vuotta sitten. Ensimmäiset merkit muistisairaudesta olivat tulleet jo aiemmin. Kesken tanssitunnin yli 50 vuotta tanssia harrastanut Kenneth ei ollut yhtäkkiä enää tiennyt, mitä tehdä.
– En muistanut, mitä olin tekemässä. En muistanut, mitä olin tehnyt. Enkä tiennyt, mitä pitää tehdä seuraavaksi. Ihan kuin joku olisi katkaissut virran aivoistani, Kenneth sanoo.
Lääkäri Claire Taylor tapaa muun muassa Kennethin, joka on intohimoinen tanssija. Kuva: Yle
Tutun asian unohtaminen on yksi Alzheimerin ensioireista, kerrotaan Prisma-dokumentissa Dementian jäljillä (Britannia, 2024). Ohjelmassa julkisen terveydenhuollon yleislääkäri Claire Taylor tapaa dementiadiagnoosin saaneita sekä terveydenalan asiantuntijoita.
Dokumentin ja muistiliiton mukaan dementia ei ole sairaus vaan oireyhtymä, jonka taustalla on jokin muistisairaus, kuten juuri Alzheimerin tauti. Sen yleisimpiä oireita ovat muistihäiriöt, puheen vaikeudet, eksyminen ja persoonallisuuden muutokset.
Dementialla on kieltämättä ikävä kaiku. Britanniassa se on yleisin kuolinsyy, ja tutkimusten mukaan se on myös esimerkiksi syöpää pelätympi.
On harhaluulo, että dementia olisi vain vanhempien ihmisten riesa tai peräti kuuluisi luonnostaan vanhenemiseen. Dokumentissa tavataan alakoulun opettajana työskennellyt Marie. Hän sai diagnoosin vain 49-vuotiaana.
– Muistin aina kaikkien oppilaiden nimet. Sitten vain yhtäkkiä unohdin ne.
Dokumentti valottaa, mitkä tekijät nostavat riskiä saada muistisairaus. Kuva: Yle
Nyt Marie on joutunut jättämään rakkaan työnsä. Hänen puolisonsa Neil työskentelee osa-aikaisesti voidakseen auttaa puolisoaan enemmän arjessa.
Moni liittää dementiaan juuri muistamisessa tapahtuvat ongelmat. Varhaisia merkkejä voi kuitenkin olla myös muita. Esimerkiksi kuulon aleneminen sekä maku- tai hajuaistin muutokset saattavat vihjata muistisairaudesta.
Muistisairaudet aiheuttavat solukuolemaa aivoissa, dokumentissa esitellään. Tuhoa aiheuttaa proteiinin kertyminen aivoihin. Eri sairaudet rappeuttavat eri aivoalueita, ja siksi muistisairauksien oireetkin ovat erilaisia. Muutokset alkavat jo vuosia ennen ensioireita.
Vaikka dementiaan ei ole parannuskeinoa, sen oireita voidaan lievittää ja sairauden etenemistä hidastaa. Siksi varhainen diagnoosi on ensiarvoisen tärkeää.
Tutkijat ovat toiveikkaita. Yksi uusista Alzheimerin taudin hoitokeinoista on syväaivostimulaatio. Siinä aivojen hippokampusta stimuloidaan sähköllä. Hippokampus toiminta on välttämätön muistille ja oppimiselle. Sähköimpulssien tarkoitus on virittää soluja uudelleen ja pysäyttää niiden vaurioituminen.
Kehitteillä on myös esimerkiksi Alzheimer-verikoe, jonka avulla voitaisiin havaita proteiinien lisääntyminen jo viisitoista vuotta ennen oireiden alkamista.
Dokumentissa arvioidaan, että jopa 75 prosenttia muistisairauteen johtavista syistä johtuisi elintavoista ja ympäristötekijöistä. Kuva: Yle
On myös hyvä tiedostaa omat riskitekijät muistisairauksien puhkeamisessa. Jos suvussa on esiintynyt dementiaa, riski sairastumiseen kasvaa.
Tutkijat arvioivat, että geenien vaikutus sairastumiseen on lopulta kuitenkin vain 25 prosenttia. Loput 75 prosenttia muodostuvat elintavoista ja ympäristötekijöistä.
Dementiaan sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä ovat liikunnan vähyys, sosiaalinen eristäytyminen, matala koulutustaso, ilmansaasteet, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, korkea verenpaine, lihavuus, kuulonalenema, diabetes, masennus ja päävammat.
Omaan aivoterveyteen ja muistisairausriskiin voi siis vaikuttaa elintavoillaan huomattavasti.
Prisma: Dementian jäljillä TV1 klo 19 tiistaina 17.3. ja Yle Areena.