– Täällä on parhaimmat treeniolosuhteet koko Auroraliigasta. Jokaisella joukkueella pitäisi olla yhtä hyvät mahdollisuudet treenata ja opiskella siinä samalla. Tällaisia paikkoja pitäisi todellakin olla muuallakin.
Tätä mieltä on Team Kuortaneen keskushyökkääjä Eerika Siekkinen, eikä hän ole ajatuksensa kanssa yksin.
Kun Jääkiekkoliitto päätti vuosi sitten lopettaa 16 vuotta liiton pelaajahautomona toimineen Team Kuortaneen tuen tämän kauden jälkeen, ei Kuortaneella panikoitu. Päinvastoin, siellä käärittiin hihat ylös.
Liigajoukkueen taustalle perustettiin pikavauhtia osakeyhtiö Girls Hockey Center Oy, jolle Team Kuortaneen sarjapaikka siirrettiin ja joka hakee ensi kaudeksi lisenssiä Auroraliigaan. Osakeyhtiö aloitti myös yhteistyön Alavuden Peli-Veikkojen kanssa, jotta pelaajapolku saadaan turvattua.
Joukkueen pelipaikka vaihtuu ensi kaudeksi Alavudelle ja nimikin saattaa muuttua, mutta muuten pelaajahautomo kerää valmennuskeskukseen nuoria, lupaavia kiekkoilijoita opiskelemaan ja pelaamaan liigaa aivan kuten tähänkin asti. Joukkueen päävalmentajanakin jatkaa Team Kuortaneen Juuso Nieminen.
– Me näemme, että tämä on erittäin tärkeä asia suomalainen tyttökiekon kehitykselle, huippukiekon kehitykselle, hankkeen voimahahmo Kari Mänty kertoi.
”Hyvä paikka kasvaa ja kehittyä”
Avaa kuvien katselu
Team Kuortaneen pelaajat kehuvat paikkakunnan harjoitusolosuhteita. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Team Kuortaneen pelit tällä kaudella päättyivät puolivälieriin, kun se hävisi kolme kertaa Tampereen Ilvekselle. Samalla päättyi muutaman pelaajan ura joukkueen riveissä, ja vaikka heidän pelinsä jatkuvatkin tulevaisuudessa muualla, on pelaajien mielestä liigapelien jatkuminen Etelä-Pohjanmaalla tärkeää.
– Aluksi kuulosti aika pahalta, kun oli huhuja, että Kuortaneen toiminta loppuu. Kun saimme varmistuksen, että toiminta jatkuu, se oli ainakin minulle huojennus. Tämä on monelle hyvä paikka kasvaa ja kehittyä, Siekkinen sanoi.
Kari Männyn mukaan kampusympäristöstä löytyy pelaajille kaikki oleellinen ja organisaatiossa on pyritty tekemään asiat ennen kaikkea pelaajille helpoksi. Heidän tarvitsee vain keskittyä harjoitteluun, pelaamiseen ja opiskeluun.
Sofia Karin mielestä Auroraliigassa peli ei ole ottanut kehitysaskelia eteenpäin.
Keskushyökkääjä Sofia Karin mielestä pelaajien arjen pitääkin olla kunnossa, jos halutaan nostaa suomalaisen naiskiekon tulevaisuutta. Muuallakin olosuhteet ovat parantuneet, joten Suomen kentille ei enää saada yhtä laadukkaita ulkomaalaisia pelaajia ja suomalaiset pelaajat lähtevät Karin tavoin katsomaan, miltä muualla näyttää.
– Varmasti vielä isoja tekoja vaatii, ennen kuin saadaan muita sarjoja kiinni. Kyse on ennen kaikkea kokonaisuudesta, mutta tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos asiaa miettii viihteen kannalta, eikä tuote ole kunnossa, silloin on vaikea saada rahoitusta. Toisaalta jos olisi rahaa ja pelaajat pystyisivät paremmin keskittymään jääkiekkoon, niin varmasti tuotekin kehittyisi, Kari pohti.
Kari tietää, ettei jääkiekon pelaamisesta tule hänelle itselleen koskaan mitään kultakaivosta, eikä usko yhdenkään naispelaajan pelaavan rahan takia.
Puolustaja Jennika Ojalan on samoilla linjoilla Siekkisen ja Karin kanssa. Kuortaneella olosuhteet ovat kunnossa, mutta kehityskohteita löytyy, kuten koko liigasta.
– Kyllähän viime aikoina asioita on parannettu, mutta kehityskohteita löytyy. Yksi suuri asia on esimerkiksi se, että pelaajat maksavat vielä pelaamisesta, Ojala muistutti.
Avaa kuvien katselu
Viivi Vainikka on yksi niistä pelaajista, joka on noussut Kuortaneen kautta Suomen maajoukkueeseen. Kuva: LehtikuvaIso pohdinnan paikka edessä
Suomen naiskiekko koki töyssyn Milano-Cortinan olympialaisissa, kun Naisleijonat putosi jo puolivälierävaiheessa. Suomen naiskiekon tasosta on puhuttu kriittisin lausein jo usean vuoden ajan, sillä pohjoisamerikkalaiset joukkueet ovat kasvattaneet etumatkaansa ja muut maat, kuten Tšekki, Ruotsi kuin Sveitsikin ovat menossa ohi.
Olympialaisissa Naisleijonien kokoonpanossa oli kotimaista liigaa pelaavia pelaajia ainoastaan kolme. Muut tulivat PWHL:stä, Yhdysvaltojen yliopistosarjasta, Ruotsin tai Sveitsin liigasta. Kotimainen Auroraliiga koetaankin enemmän kehityssarjaksi kuin huippuliigaksi. Liigan taso heijastuu väistämättä maajoukkueeseen.
Naisleijonien putoaminen mitalipeleistä ei ollut ainoa pettymys tälle kaudelle, sillä alle 18-vuotiaat tytöt putosivat MM-kisoissa B-sarjaan. Kuortaneen valmennuskeskuksen tyttö- ja naiskiekon valmennuksen kokonaisuudesta vastaavan Lennart Petrellin mukaan nämä tulokset kertovat jostain, mutta hänen mielestään pitää nähdä metsä puilta.
– U18-tytöt epäonnistuivat kahdessa turnauksessa. Nyt viimeistään on aika katsoa, mitä on tehty, missä on onnistuttu ja missä epäonnistuttu, Petrell sanoi.
– Meillä on iso pohdinnan paikka, miten saamme varsinkin tyttöjunioripuolen kasvamaan ja tuotettua parempia pelaajia.
Lennart Petrell vertaa tyttökiekon tilannetta ringetteen. Ringetessä on vahvat alueet, jääkiekko on pirstaloituneempi.
Petrellin mukaan Auroraliiga tarvitsee vahvoja joukkueita, joilla on mahdollisuus panostaa toimintaan. Liigassa on tällä hetkellä hyviä aihioita, mutta selkeä näkemys puuttuu vielä. Hänestä esimerkiksi miesten liigaseurojen apuun kutsuminen ei ole ratkaisu, sillä myöskään miesten liigassa ei ole tällä hetkellä kovin monta seuraa, jotka tekevät taloudellisesti hyvää tulosta.
Team Kuortaneen päävalmentaja Juuso Nieminen ei painelisi vielä paniikkinappia, vaikka kantaakin huolta suomalaisesta naiskiekosta. Hänen mielestään pitäisi ennen kaikkea miettiä, miten jatkossa Suomessa saadaan pelaajia ja lapsia lajin pariin, jotta heistä kehittyisi maajoukkuepelaajia.
Nieminen pitää tällä hetkellä haihatteluna ajatusta, että Suomessa olisi naisille ammattilaissarja.
– Kyllähän tällä hetkellä me ihan kasvattajasarjapohjalta mennään ja ehkä unelmoidaan siitä, että meillä olisi ammattilaissarja joskus. Tuotteen pitää olla kunnossa ennen kuin se tapahtuu, Nieminen sanoi.
Matalalla roikkuvia hedelmiä otettavissa
Kari Männyn mukaan on tärkeää panostaa lyhyellä tähtäimellä Auroraliigan kehitykseen sekä pelaajien arkeen. Pitkällä tähtäimellä tasoa nostetaan harrastajamäärien kasvattamisella.
– Se ei ole ihan yksinkertainen juttu, mutta näkisin, että Auroraliigaan panostamalla taso saadaan taas nousemaan Suomessa, Mänty totesi.
Avaa kuvien katselu
Henni Laaksonen on toiminut Auroraliigan johtajana reilun kahden ja puolen vuoden ajan. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
Hänen mielestään Jääkiekkoliitto on tehnyt hyviä asioita, kuten esimerkiksi Auroraliigan johtajan Henni Laaksosen palkkaaminen ja medianäkyvyyteen panostus, mutta useasti asiat näyttävät vain paperilla hyvältä. Konkretia puuttuu.
Mänty näkisi mielellään enemmän panostusta seurojen arkeen sekä tukitoimia harrastajamäärien kasvattamiseen. Vapaaehtoistyö eli pohjalaisittain kökkätyö ei enää riitä, vaan tarvitaan palkattua työvoimaa kentälle.
Henni Laaksonen: Kuortaneen toiminta on tärkeää
Auroraliigan johtajan mukaan Kuortaneen toiminta on tärkeää, mutta Jääkiekkoliiton tuki oli aikansa tuote.
Naisten pääsarjatasolla tehtiin brändiuudistus pari vuotta sitten, ja Naisten Liiga muutettiin Auroraliigaksi. Henni Laaksosen mukaan liigan ammattimaistuminen on yksi Auroraliigan kärkitavoitteista, ja siinä on tehty merkittävää kasvua kaikilla mittareilla näiden kahden kauden aikana.
– Kun näkyvyys, tunnettavuus ja myös urheilullinen uskottavuus kasvaa, ollaan tosi paljon pidemmällä kuin vaikka pari vuotta sitten, Laaksonen sanoi.
– Uskon, että kun sekä meillä Auroraliigassa, Jääkiekkoliitossa että ennen kaikkea seuroissa otetaan omistajuus nais- ja tyttökiekon kehittämisestä, niin siellä on niitä matalalla roikkuvia hedelmiäkin otettavissa aika lyhyellä aikajänteellä.
Yksi merkittävä muutos, jolla pyritään nostamaan Auroraliigan tasoa, nähdään jo ensi kauden jälkeen. Tuolloin yhdeksän joukkueen sarja supistetaan kahdeksaan joukkueeseen. Laaksosen mukaan johtoryhmä oli sarjan kaventamispäätöksessä yksimielinen.
– Emme tällä hetkellä koe, että meillä olisi riittävän tasainen pääsarja naisten puolella. Meillä kärkilaatupelaajat riittävät vähempään määrään joukkueita. Uskon, että optimaalinen määrä tällä hetkellä pyörii jossain kuuden ja kahdeksan joukkueen välillä, Laaksonen sanoi.
Kuortaneen päävalmentajan Juuso Niemisen mukaan pelaajien ja valmennuksen osalta mikään ei oikeastaan muutu, vaikka Jääkiekkoliitto vetääkin tukensa pois Team Kuortaneelta.
Laaksosen mukaan tällä hetkellä kärkipelaajien valuminen ulkomaille ei ole ongelma.
– Auroraliigan status ja tavoite on olla erinomainen kasvattajasarja. Jos meidän absoluuttinen kärki löytää pelipaikkansa Pohjois-Amerikan ammattilaissarjasta tai tällä hetkellä erittäin tasokkaasta Ruotsin liigasta, niin se on heille ehdottomasti oikea paikka pelata.