Kainuussa talvehti tänä talvena vajaa 600 metsäpeuraa. Kanta on pudonnut 15 prosenttia vuosittain kolmen vuoden ajan.
Avaa kuvien katselu
Arkistokuvassa metsäpeuroja. Kuva: Petri Timonen / Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Kainuussa talvehti kuluvana talvena vajaa 600 metsäpeuraa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Kainuun peurakanta on heikentynyt viidentoista prosentin vuosivauhtia.
Syynä on poikkeuksellisen heikko vasatuotto useina vuosina, joka johtuu pääosin suurpetojen saalistuksesta, kertoo erikoistutkija Antti Paasivaara Luken tiedotteessa. Arvio perustuu pitkäaikaiseen pantaseurantaan.
Vasojen osuus Kainuun talvikannasta jäi tänä vuonna noin 6,5 prosenttiin, kun normaalisti osuus on ollut 10–15 prosenttia.
Vuosina 2015–2019 talvehtivan kannan koko on vaihdellut 700–750 metsäpeuran välillä, kun 2021–2023 kanta vaihteli 800–900 yksilön välillä. Viime vuonna Kainuun kannan kooksi arvioitiin noin 700 yksilöä.
Avaa kuvien katselu
Metsäpeurakannan kehitys Luonnonvarakeskuksen mukaan Kuva: Luonnonvarakeskus
– Kainuun kannan merkittävin lisääntymisalue on suppea, minkä seurauksena vasojen kuolleisuus todennäköisesti vaihtelee herkästi. Kannan tila on nyt samanlainen kuin 2010-luvun pahimpina vuosina, eikä peurakanta kestä useita vastaavia vuosia ilman, että sukupuuttoriski kasvaa merkittävästi, sanoo Paasivaara tiedotteessa.
Tänä talvena peuralaumoja havaittiin enimmäkseen Sotkamon taajaman ja Hiidenportin välisellä harjualueella, Paltamon Kontiomäen ja Ristijärven raja-alueella ja joitakin myös Kuhmon Vepsän alueella. Kuolleita metsäpeuroja ei laskennassa havaittu.
Kainuun metsäpeuroihin vaikuttavat eniten elinympäristöjen rajallisuus, suurpedot ja liikenne. Venäjällä metsäpeurakantaa rajoittaa lisäksi salametsästys.