Pilotissa ovat mukana kuusi suurinta kaupunkia ja sen avulla on tarkoitus kouluttaa 2 000 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa tai sosionomia.
Avaa kuvien katselu
Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi on tyytyväinen siihen, että ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen on nyt löytynyt. Kuva: Joel Peltonen / Yle
Ensi viikolla alkaa haku täsmäkoulutuksiin, joilla suuret kaupungit paikkaavat pahaksi äitynyttä pulaa varhaiskasvatuksen ammattilaisista.
Kuusi suurinta kaupunkia kouluttaa jo valmiiksi kaupunkien palkkalistoilla olevia lastenhoitajia opettajiksi ja sosionomeiksi täsmäkoulutuksella, jota voi tehdä töiden ohella.
Haku sosionomikoulutuksiin alkaa ensi viikolla ja valinnat tehdään vielä tämän vuoden puolella. Koulutus käynnistyy alkuvuodesta 2026, opettajien koulutus puolestaan syksyllä 2026.
Kuudella suurimmalla kaupungilla on tarve 8 000 varhaiskasvatuksen opettajalle tai sosionomille vuoteen 2030 mennessä. Tilauskoulutusmallilla on tarkoitus saada noin 2 000 korkeakoulutettua varhaiskasvatukseen, tosin vasta vuoteen 2032 mennessä.
Rahoitus tulee osittain valtiolta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön kuuden miljoonan euron tuella maksetaan tutkintomaksut.
Kaupungit osallistuvat kustannuksiin muun muassa tarjoamalla työntekijöille palkallisia vapaapäiviä opiskeluun. Pilotissa ovat mukana niin sanotut kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.
Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kuvailee mallia ensimmäiseksi laatuaan sekä vaikutukseltaan merkittäväksi.
– Tämä on upea juttu. Kun aloitin tehtävässäni, oli paljon kriisikeskustelua ja puhuttiin vain henkilöstöpulasta. Nyt on löytynyt ratkaisuja, Kemppi sanoo.
Kiinnostusta jatkokoulutukseen on ollut, kun kuutoskaupungit selvittivät lastenhoitajien tuntoja asiasta.
Lakimuutos tuo lisää korkeakoulutettuja töihin päiväkoteihin
Vuonna 2018 säädetty varhaiskasvatuslaki tiukensi varhaiskasvatuksen työntekijöiden koulutusvaatimuksia.
Esimerkiksi 21 lapsen ryhmässä pitää olla kolme työntekijää, joista yhden tulee olla opettaja ja toinen voi olla joko varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi. Kolmas työntekijä voi olla matalammin kouluttautunut lastenhoitaja.
Lailla on pitkä siirtymäaika, sillä koulutusvaatimus tulee voimaan vuonna 2030.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ovat Kempin mukaan hyvin otollinen ryhmä täsmäkoulutukselle monesta syystä.
– He ovat sitoutuneita ja motivoituneita kehittymään ammatillisesti ja saamaan lisätietoa lasten kehityksestä. He tietävät jo valmiiksi, mitä työ oikeasti on, Kemppi sanoo.
Lastenhoitajat ovat jo aiemminkin pystyneet opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajiksi työn ohessa niin sanottuina monimuoto-opintoina, mutta aloituspaikkoja on ollut rajoitetusti, eivätkä kaikki halukkaat ole päässeet mukaan.
Uutta on nyt se, että valtio maksaa osan kuluista ja kuutoskaupunkien työntekijöille on varmistettu opiskelupaikat koulutuksessa.
Kemppi on saanut yliopistoilta palautetta, että varhaiskasvatuksessa töissä olevat monimuoto-opiskelijat ovat parhaiten pärjäävä ryhmä, koska harva heistä jättää opinnot kesken. Työyhteisö tsemppaa opiskelijoita ja uudet opit tulevat heti käyttöön työpaikalla.
Täsmäkoulutus ei ole kevytversio opettajankoulutuksesta, vaan vaatimukset ovat samat kuin peruskoulutuspaikkojen opiskelijoilla.
OAJ: Opettajapulaan reagoitiin liian hitaasti
Avaa kuvien katselu
Opettajapulaan reagoitiin liian hitaasti, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo. Kuva on vuodelta 2021. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Isojen kaupunkien täsmäkoulutuksen jälkeen varhaiskasvatuksen korkeakoulutettuja puuttuu vielä 6 000. Mistä heidät taiotaan?
Opettajia edustavan OAJ:n koulutuspolitiikan päällikön Jaakko Salon mukaan tärkein keino on peruskoulutuspaikkojen lisääminen.
Tähän on jo ryhdytty. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että joka vuosi koulutettaisiin vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin seitsemässä yliopistossa.
Opettajapulaan reagoitiin Salon mukaan liian hitaasti. Varhaiskasvatuslaki säädettiin 2018, mutta konkreettisiin toimiin on ryhdytty vasta viime vuosina.
– Haastekerrointa on kasvatettu sillä, että koulutusmäärien nostamisen kanssa vitkuteltiin. Nyt suunta on oikea, Salo sanoo.
Lisäksi opettajapula on kasvanut vuosien aikana, kun aloituspaikkoja ei ole lisätty, vaikka lapsimäärät varhaiskasvatuksessa ovat kasvaneet.
Isot kaupungit ovat ryhtyneet toimiin, mutta kuinka varhaiskasvatuksen korkeakoulutettuja saataisiin sitten muualle maahan, pienemmille paikkakunnille?
Kuntien valttikortti on Salon mukaan vetovoimainen varhaiskasvatus: hyvää johtamista ja hyvin resursoitu varhaiskasvatus, jotta asiat toimivat.