- Työttömyydestä johtuvat sakkomaksut ajavat kuntia talousahdinkoon. Humppilan kunnanjohtajan mukaan ne syöksevät kuntia jopa perikatoon.
- Kunnat korvaavat osan työttömyyskorvauksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy.
- Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo, että uudistuksen toimivuutta tarkastellaan, mutta sen tuomitseminen on vielä liian aikaista.
Työttömien työnhakijoiden suuresta määrästä johtuvat työttömyyssakot räjähtivät käsiin Humppilan kunnassa.
Pienen kantahämäläiskunnan niin kutsutut sakot eli kunnan maksama osuus työttömien työttömyysturvasta yli tuplaantui 300 000 euroon, kun summaa verrataan talousarvion summaan.
Kunnanjohtaja Minna Ylikännön mukaan sakot ajavat etenkin pieniä kuntia entistä vaikeampaan taloustilanteeseen.
– Sakkomaksut syöksevät kuntia perikatoon, sanoo Ylikännö.
Kipeästi iskevä säästökuuri
Humppila irtisanoi vastikään kaksi johtajaansa säästösyistä.
Kunta on pannut investointejaan jäihin, eli rakennuksia ei korjata, teitä ei kunnosteta ja viemäriverkoston korjausvelka paisuu.
Ylikännön mukaan elinvoimaa tukevia investointeja pyritään kaikesta huolimatta edistämään.
Avaa kuvien katselu
Humppilassa koulurakennusten kunnostaminen lykkääntyy talousvaikeuksien vuoksi. Kuva: Dani Branthin / Yle
Kunnanjohtaja painottaa, että tämä on vasta alkusoitto, jos taloustilanne jatkuu heikkona ja työttömyys pysyy korkeana.
– Seuraavaksi edessä olisivat entistä kipeämmät säästöt. Ne koskevat laajemmin kasvatusta ja koulutusta sekä henkilöstöä.
Ylikännö toteaa vertailun vuoksi, että sakkomaksut vastaavat suuruudeltaan neljän uuden opettajan palkkaamista.
Työttömyys käy kalliiksi asukasta kohden Outokummussa, Jyväskylässä ja Lahdessa
Työttömyyssakkojen määrä asukasta kohden laskettuna vaihteli viime vuonna alle kymmenestä eurosta yli 200 euroon. Esimerkiksi Outokummussa lasku oli 205 euroa asukasta kohden.
Tilanne on kunnille armoton, sanoo Ylikännö.
Jos kunnat eivät onnistu tasapainottamaan talouttaan, edessä on kriisikuntamenettely ja mahdollinen pakkoliitos.
Ylikännö kritisoi rajusti vuoden 2025 alusta voimaan tullutta työllisyyspalvelujen uudistusta.
– Meillä on velvoite työllistää, mutta mehän emme voi vaikuttaa siihen, syntyykö uusia työpaikkoja ja miten talous vetää.
Uudistuksessa työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kuntien hoidettavaksi. Sakkojen tarkoituksena on ollut kannustaa kuntia aktiiviseen työllistämiseen ja työttömyyden estämiseen.
Ylikännöstä uusi järjestelmä ei ole kannustava.
– Kunnan on mahdoton työllistää, jos avoimia työpaikkoja ei ole.
Kuntien rahoitusosuus työttömyystuista voinousta kymmeniin miljooniin euroihin120 987 10948 292 72247 878 87246 820 25735 904 24735 214 86129 823 72923 999 89316 697 39014 232 9600 €25 milj. €50 milj. €75 milj. €100 milj.€125 milj.€150…HelsinkiTampereVantaaEspooOuluTurkuJyväskyläLahtiKuopioJoensuuLähde: Kela, TilastokeskusGrafiikka näyttää kunnalle langenneiden sakkomaksujen määrän vuonna 2025.Työministeri: Mallin toimivuutta tarkastellaan tänä vuonna
Työministeri Matias Marttinen (kok) ei kiirehtisi tuomitsemaan työllisyyspalvelujen uudistusta. Hänen mukaansa on hyvä muistaa, että kunnissa on vahvasti toivottu vuosien ajan, että vastuu työllisyyden edistämisestä siirtyisi kuntien tehtäväksi.
– Tätä on hyvä edistää myös vaikeina aikoina.
Marttinen toteaa, että kyseessä suuri uudistus, joka on vasta hiljattain aloitettu.
– Vaikka mielestäni on viitteitä siitä, että rahoitusmalli ei toimi täydellisesti erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoidon osalta, on viisautta katsoa maltilla, miten kokonaistilanne lähtee kunnissa etenemään.
Työ- ja elinkeinoministeriön on määrä arvioida uudistuksen toimivuutta tänä vuonna.
Avaa kuvien katselu
Kunnanjohtaja Minna Ylikännö kritisoi sitä, että kunnilla on velvollisuus työllistää, mutta ei juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Kuva: Dani Branthin / Yle
Ylikännön mielestä kunnilla pitäisi myös olla valtaa päättää, miten työllisyyspalvelut toimivat.
– Toimimattomalla rahoitusmallilla piiskaaminen ei ole rakentava tapa tehdä yhteistyötä valtion ja kuntien välillä talouskasvun vaudittamiseksi koko maassa.
Kehityspäällikkö: Sakot kiusaavat pitkään
Sakkomaksu kunnalle alkaa juosta, kun työttömyys venyy yli sadan päivän pituiseksi. Pitkäaikaistyöttömyydessä eli yli vuoden kestäneessä työttömyydessä kunnan maksuvelvollisuus kasvaa merkittävästi.
Kuntaliiton kehittämispäällikön Mikko Mehtosen mukaan noin 80 prosenttia kuntien sakoista tulee pitkäaikaistyöttömistä.
– Jos työllisyystilanteessa tapahtuisi käänne parempaan, näkyisi vaikutus sakoissa viiveellä.
Näin siksi, koska yleisesti ottaen työllisyyden parantuessa lyhyen aikaa työttömänä olleet onnistuvat saamaan työtä nopeammin kuin pitkäaikaistyöttömät.
– Nyrkkisäännön mukaan kuluu ainakin vuosi ennen kuin pitkäaikaistyöttömyys alkaa laskea.
Avaa kuvien katselu
Humppilassa työllisyyspalveluja tarjotaan kunnantalon yhteydessä olevassa neuvontapisteessä. Katja Syväluoma kertoo, että neuvontapiste on avoinna kerran viikossa ilman ajanvarausta. Kuva: Dani Branthin / Yle
Mehtonen muistuttaa, että vaikka sakkoja on kompensoitu kunnille, heikentynyt työllisyystilanne on johtanut siihen, että sakkomaksut ovat ylittäneet maksetut kompensaatiot.
– Järjestelmä ei ole kustannusneutraali, joten kunnat ovat vaikeassa jamassa.
Tilannetta voitaisiin Mehtosen mielestä helpottaa esimerkiksi uudistamalla palkkatukea siten, että palkkatuella työskentelyn aikana sakkomaksut eivät juoksisi ja tuella työskentely kerryttäisi henkilön oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Mehtonen ehdottaa myös, että työttömät saisivat opiskella sinä aikana, kun nostavat työttömyyskorvausta ja sakot eivät juoksisi tältä ajalta.
Ministeri Marttisen mukaan hallitus pohtii parhaillaan mahdollisuuksia kehittää palkkatukea.
Korjaus 20.3.2026 klo 9.00: Korjattu taulukossa ollut virhe, joka näytti kuntien asukaskohtaiset rahoitusosuudet väärin.